Fall seven times, stand up eight!

Tänään on ollut varsin hyvä päivä! 

Mistähän aloittaisin, noh aloitetaan salitreenistä (zeuksesta upeita kuvia loppuun!). Tänään minulla oli selkäpäivä ja menin jo siinä puol 12 maissa salille, kun sattui silloin kuntosali olemaan vapaa, ettei ollut mitään vuoroja. No joo alkuun tein kaikkea ylätaljakoneella ja ristitaljassa jne, ja lopuksi minulla oli maastaveto.

Selkäni takia, olen todella hitaasti taas päässyt jatkaan mihin ns. jäin ennen selkäkipua, eli sinne 70kg paikkeille maastavedossa. Ajattelin sitten kokeilla hieman kuinka selkä on alkanut toipua ja onneksi tein ! Aloitin ensin 12x 50kg, 10x 60kg, 8x 70kg JA tidididiii...... 6x 80kg !!! Oma ENNÄTYS!

Se ensimmäinen veto maasta on kamalin. Joka ikinen lihas mun jaloissa ja ylipäätään kropassa teki töitä, että sain sen 80kg ekalla maasta. Hitaasti ylös, mutta varmasti. Siitä jatkoin ja sain jopa 6 hyvää toistoa revittyä itsestäni! Eli nyt hyvin mielen jatkaa treenaamista, koska 90kg ei ole enää kaukana puhumattakaan 100kg:sta mikä on ollut pitkä tavoite! Olen niin iloinen ja toisaalta aika ylpeä itsestäni! Kova työ on todellakin palkitsenut minut :)

Sitten Sami päätti yllättää minut ja minulle saapui paketti postissa! Sami sanoi minulle jo viikonloppuna, että minulle tulee paketti, mutta en yhtään osannut arvata mitä se oli ostanut minulle. Luulin se olevan joku koru tms blähh tylsää mutta kyllä nekin on kivoja. Mutta ei! Paketissa luki Fit4you ja mä tiesin heti, että se oli tilannut mulle treenivarusteen!

Kun avasin paketin, en voinut uskoa! Sami oli ostanut minulle jo kauan haluamani treenihousut Betterbodies:lta ja siihen mukaan kauan tarvitsemat rannetuet (hyvästi rasitusvammasta aiheutuva kipu muahaha!). Mun teki niin mieli vain juosta ja halata Samia niin kovaa kuin pystyin, mutta koska se on armeijassa minun piti välittää kaikki ilo puhelimen kautta. Ai että mä olen niin iloinen!

Sitten hevosasiaan! Muistatteko, kun silloin joskus kesällä meillä kävi ammattivalokuvaaja kuvaamassa Zeusta? He tekivät projektia Faraon Hevosista - nimisestä teoksesta ja halusivat kuvata pitkäharjaista tummaa lusitanoa, ja kuka paras hommaan kuin Zeus ;) Tässä on sitten niitä kuvia ja lopullinen tulos!

Kuvaajana toimi Tuukka Koski ja tästä pääsette ihaileen hänen muita kuvia, jotka ovat aika mahtavia! Minulle saapuu kotio vielä taulu jostain kuvasta, niin saan laittaa seinälle ja ihastella meidän tukkajumalaa ;)

Tässä Zeuksen lusitano-sivu!

Mitä mieltä olette?

Seurakoulukisat Kartanon Tallilla

Huhuh näin heti alkuun, voin suoraan sanoa, että ei ollut mitenkään helppo kisapäivä.

Kotona lastaus sujui todella hyvin, heti toisella kertaa urco meni traikkuun kävellen ja päästiin ajoissa lähtemään. Kun saavuttiin kisapaikalle, urco oli aika hiljaa, koska traikkujen luona ei ollut lähellä melkein ollenkaan hevosia. Toisaalta hyvä, niin saatiin suht rauhassa satuloida urcoa. 

Kun lähdin kävelemään maneesille niin tulihan se ori urco sieltä. Hirnuminen ja orittelu alkoi, mutta kun saavuttiin maneesiin, herra hieman rauhoittu, kun maneesissa ei ollut samaan aikaan kuin yksi hevonen meidän lisäksi. Verkassa urco tuntui ihan hyvältä, vaikka välillä hirnui, ei ollut mitenkään paha, ja osittain jopa rentoutu ja kuunteli minua aika hyvin. Mutta kun päästiin ulos maneesista...jestas mitä showta! Korkeeta ravia, hirnui sen minkä kerkesi ja minä yritin jotenkin sitä pitää hanskassa mikä oli melkein mahdotonta.

Oli meidän vuoro startata ja jo ennen rataa herra jännitty hirnumisesta. En siis ollut hyvillä mielen alusta asti. Kaikka meni oikeastaan päin mäntyä. Hevonen jännitty aina, kun huomasi jonkun muun hirnuvan, ei keskittynyt minuun ollenkaan ja vaikka ulospäin ei niin pahalta näyttänyt, voin sanoa, että selästä oli aivan tuskaa. Eka luokka oli siis HelppoB:0 2009 ja sen kaiken hirnumisen keskellä minä unohdin radan. Nostin keskikäynnistä ravin (mikä ei kuulunut ohjelmaan) ja liian aikasin laukan...tuli totaalinen blackout. Peli oli oikeastaan siinä vaiheessa pelattuna. Minusta tuntui surkealta, yritin paniikissa muistaa rataa mutta en. Urco jatkoi hirnumista minkä kerkesi tai jos oli hiljaa jännitti kaikin voimin itsensä jäykäksi dynamiittipötköksi. Seuraavan kerran unohdin radan oliko laukannoston kohdalla ja sanoin tuomarille, että keskeytän. En nähnyt MITÄÄN järkeä jatkaa, koska itsellä ja hevosella ei nyt selkeästikkään ollut yhteistyötä hallussa.

Lähdin radalta poru kurkussa, koska en voinut uskoa, että ajettiin tänne asti ja meillä kävi näin. Miten unohdin radan ja miksi hevosen piti koko ajan huutaa. 

Noh, en kuitenkaan luovuttanut itselleni, sillä olin päättäväinen, että kun saan hevoselle kanget suuhun ja vielä lisää verkkaa alle, niin päästään edes seuraava rata loppuun asti! Vaihdettiin hevoselle suitset ja lähdin verkkaan. Kun talutin taas maneesille herra oli taas niin orina. Vehkeet pihalla siinä riehu, mutta kun taas päästiin maneesiin hevonen oli kuin toinen. Kävin melkein koko radan ravissa läpi ("alkulämmittelyä" ennen rataa) ja yritin itse ratsastaa kaikesta hirnumisesta huolimatta mahdollisimman rauhallisesti.

Kun oli meidän vuoro jälleen, keskityin vain siihen miten rata menee ja kuinka olen eleetön. En mihinkään muuhun. Jos hevonen hirnui, minä jatkoi enkä välittänyt. Olin päättänyt jatkaa rata loppuun asti ja edes jonkilaisella kunnialla. Rata oli HelppoA:1 2009. Alkurata oli hieman huono, ensimmäisen keskiravin kohdalla hevonen oli täysin omissa maailmoissa, ja kun yhtäkkiä käskenkin eteen niin herra nosti laukan (kuten näette videolta). Jatkoin korjauksen jälkeen vain ravia loppuun asti. Ensimmäinen pohkeenväistö ei myöskään onnistunut lainkaan. Hevonen jännitty ja minulla ei ollut ollenkaan tuntumaa suuhun ja loppua kohden annoin vain hevosen mennä, koska jos olisin painostanut enemmän, urco olisi räjähtänyt käsiin. Siitä sitten eteenpäin hevonen alkoi oikeasti jotenkin kuuntelemaan. Se jopa hetkellisesti keskitty ja käynnissä se jopa käveli huutamatta (paitsi ennen wnb etuosakäännöstä). Saatiin jopa kaksi kasia radasta (kun hevonen keskitty ja teki mitä pyysin). Ja hei me päästiin loppuun asti molemmat! Wuhuu. Meidän ensimmäinen yhteinen HelppoA ! Pisteitä tuli 63,65% :)

Tässä tuomarin kommentit:

"Käynti voisi tulla selän läpi vielä aktiivisemmin. Kauniisti ratsastettu, siisti, tyylikäs suoritus"

Vietiin hevonen radan jälkeen traikkuun (joka kesti kauemmin kuin mitä kotona, koska urcon mielestä on kiva vain seisoskella lastausillalla ja katsella maisemia..). Mentiin hakemaan koulutuloksia ja en voinut uskoa, kun sanoivat että sijoituin! Lopullinen sijoitus 2/6, joten ei nyt ihan huonostikkaan loppujen lopuksi mennyt.

Huhuh en sano enää muuta. Mutta ei se auta muu, kun kiertää enemmän ja enemmän kisoissa. Ei se millään muulla tavalla rauhoitu ja saa sitä tarvitsemaansa kokemusta. Pakko vaan kiertää lisää kisoja ja saada molemmille ratoja, ratoja ja ratoja alle. Kaikki kuvat ottanut Enna Kujansuu!

Kenttäkisojen Videot !

Sain VIHDOIN ja viimein nämä kenttiksien videot ladattua youtubeen. Kouluosuus meni hyvin joten sitä saa katsella, esteosuus on onneksi kuvattu ilman zoomia niin meno ei näytä niin pahalta, kuin miltä se oikeasti näytti ja tuntui! Ja maasto-osuus meni hyvin, kuten luittekin jo ;)! Muutama kuva tuli myös mukaan, jotka on ottanut Enna ;)!

Ahkeraa treenaamista!

Ollaan tämä viikko nyt ahkerasti treenattu urcon kanssa nimittäin lauantaina me päästään jälleen (vihdoin) kisakentille vaikkakin ihan seuratasolla ;) Mennään Osaralle, Kartanon Tallille seurakoulukisoihin ja startataan kaksi luokkaa. Mennään aluksi HelppoB:0 2009 lämmittelyluokkana JA SITTEN meidän yhteinen ensimmäinen HelppoA (HelppoA:1 2009)!

Ollaan Heidin kanssa harjoiteltu urcon kanssa lastaustakin, jotta ei tartte lauantaiaamuna ruveta panikoimaan, kun heppa ei menekkään traikkuun...Mutta tänäänkin saatiin puomit kiinni ja lastaussiltakin hyvin kiinni, niin eiköhän se onnistu lauantainakin ;)

Ensimmäisen luokan ratsastan nivelellä ja radan tarkoituksena on saada herraa hieman rauhoittumaan ja "väsymään", jotta se olisi A:ssa hieman rauhallisempi, ja parempi laiska kuin ylikuuma oriherra. A:n menen sitten kangilla. Tänään harjoiteltiin A:n rataa varten kangilla ihanassa vesisateessa...huoh. Minulla on muutenkin kurkku ollut hieman kipeä kenttäkisojen jälkeen, niin toivottavasti tämä ei nyt haitannut minua mitenkään.

Harjoiteltiin tänään enemmänkin pysähdyksiä ja laukannostoa suoralla. Kaikki radan osat käytiin läpi, kuten keskikäynti, -ravi ja -laukka. Ne sujui oikein hyvin, mutta urco hieman innostuu, kun mennään koko rata leikkaa isompaa tempoa ravissa tai laukassa, mutta onneks se tulee niin hyvin takasin :) Vastalaukkaa ajattelin tehdä vielä huomenna aika paljon, mutta menen vaan nivelellä, koska mennään kerran läpi B:nkin rata. Eihän siinä oikeastaan ole mitään vaikeaa, kuin vaan se, että saan sen pidettyä nahoissaan pelkällä nivelellä (mikä on muuten aika paksu, mutta minkä sille voi, kun sillä toimii niin hyvin!).

Jotenkin mua jännittää aika paljon, mikä ei ole normaalia. Jos menen kisoihin tessalla tai uffella, niin kisaaminen on ns. helppoa kuin heinän teko. Molemmat tunnen paremmin kuin omat taskuni ja tiedän miten ne reagoi eri tilanteissa. Urco on taas todella ORI kun pääsee pois kotoa, ja en niinkään jännitä sitä mitä se tekee tai kuinka paljon se huutaa vai pysyykö käsissä. En missään nimessä, vaan sitä, että jos urco oikeasti kuuntelee minua edes hieman A:n radalla niin voidaan saadakin hyvän prosentit! Minulle tosin ihan sama vaikka saatais alle 60%, kunhan päästään loppuun asti ja suht hyvin :D

Katsotaan nyt miten kisat menee, itse jo haaveilin itsestäni ja urcosta ensi vuonna aluetasolla frakki päällä ja silinteri päässä hurmaamassa tuomareita :3 kuitenkin herään todellisuuteen, että tuomarit kuitenkin kirjoittaa, että hevonen on hieman "ei niin kuuliainen" tai kokoaa liikaa. Toisaalta toi kokoaminenkaan urcolla ei ole ongelma, se on hieman kuin kumipallo. Venyy eteen ja taakse miten haluan ja piruettikin melkein menee, joten en usko kapasiteetin loppuvan ihan HeA:han ;)

Tätä tekstiä tulee ja tulee vaan, mutta olen vain niin innoissani! Toivon mukaan saan Ennan kuvaamaan kisoihin, niin saatte hienoja kuvia ;)! Ja pahoittelen, kun nyt ei ole uusi kuvia urcosta :/ !

Pitäkää peukut pystyssä meille kisoihin!

_________________________________________________________________________________

Ja treenaaminen ei ole ollut ahkeraa vain hevosten puolella, sillä myös salilla olen jälleen ahkerasti treenannut ;) Tällä viikollakin tuli uudet treenit ja tuntunut hyvältä! Hieman mulla lipsahti viikonloppuna ruoan suhteen, mutta nyt yritän karsia niitä kaloreita koko ajan pois, tai kai ne on jo aikoja sitten hävinny, mutta silti :D

Vaikka on ollut pientä kurkkukipua, niin olen käyttänyt salilla koko ajan pitkähihaista tai hupparia. Kuuma on tullut, mutta parempi se kuin, että palellun!

Tänäänkin oli jalkapäivä ja voin sanoa, että sumomaastavedot on kivoja! Tuntuu kunnolla pakaroissa ja aina, kun sattuu pakaroihin niin ponnistan aina kovempaa, jotta tulis timmi pylly (edes parin vuoden päästä..).

Tässä lyhyesti tämän viikon treenit:

Maanantai (lepo)

Tiistai (selkä)

Keskiviikko (olkapäät)

Torstai (jalat)

Perjantai (rinta)

Lauantai (lepo)

Sunnuntai (kädet)

Viime viikolla otettu kuva! Pitää ottaa huomenna lisää, 

jos saisin Samin mukaan ;)

Niinisalon kenttäkisat Osa 2

Arvatkaapa kuka unohti ja oli laiska, eikä jaksanut kirjoittaa maanantaina ja päivittää kisoista teille? Arvasitte oikein, Minä olen syyllinen. Noh jos saan kuitenkin anteeksi, koska nytkin kurkku hieman kipeä (ollaan Heidin kanssa molemmat kipeenä, minä onneks vähemmän ja Heidi reppana kunnolla kipeenä..).

Edustava parisuhdekuva varustettuna todella innokkailla ilmeillä :D

Tosiaan lauantain jälkeen sijoitus oli 3 esteiden jälkeen ja aamusta asti jännitti maasto-osuus. Meillä oli startti neljän maissa, joten koko aamupäivän sai vaan olla ja käytiin Samin kanssa salilla. Ihanaa käydä salilla Samin kanssa pitkästä aikaa! Mutta salista lisää toiseen postaukseen ;)

Tammat laitettiin autoon ja lähdettiin kohti maastareita. Hyvissä ajoissa lähdettiin käveleen ja verrytteleen tammoja. Tessa oli oikein kivalla tuulella, ei liian villi eikä liian laiska. Välillä jännitti taas ne hepat, jotka uskalsivat laukata lähempää kuin tessan mielestä pitäisi, mutta muuten sujui hyvin. Hypyt oli hyviä ja neiti oli vireessä.

Minua jännittää aina se 30s ennen lähtöä lähtökarsinassa. Adrenaliini virtaa ja sydän hakkaa tuhatta. Kun saatiin lähtömerkki niin neiti lähti. Ekalle esteelle neiti kyttäsi jotain ja jouduin kerran näpäyttään raipalla hereille. Taisi olla hieman ihmeissään, kun este tulikin niin äkkiä ja se piti hypätä!

Koko radan neiti meni super hyvin. Ei kytännyt ja jouduin tuleen koko ajan mummolaukkaa esteille, koska ihanneaika oli 3:08, joka oli todella hitaalle tempolle. Otettiin alashypylle raviin ihan rauhassa ja ennen vikaa estettä, katsoin kelloa ja tiputin raviin. Kulman takaa, kun este alkoi lähetyä nostin mummolaukan ja sillä maaliin asti hitaasti mutta hyvässä ajassa, siltikin liian nopeeta ajalla 2:55.

Tämä aika riitti meille oikein hyvin ja lopullinen sijoitus olis se kolmas sija! Todella ylpeä mun tammasta, joka suoritti hyvän kisan koko viikonlopun ajan! Tästä on hyvä ensi vuonna jatkaa tuttariin ( ennen mammalomaa! ). Kaikki kuvat ottanut Anniina! Videot laitan myöhemmin, koska nyt ei ole voimia alkaa muokkaileen ja laittaa youtubeen..Saatte ne toivon mukaan joko illalla tai huomenna, katsotaan kuinka jaksan ;)

 Team Pro Cross Country Riders Heidi & Petra