Petra Palomäki

torstai 29. marraskuuta 2018

Mitäs meille kuuluu?

Pitkästä aikaa sain motivaatioa kirjoittaa tännekin mitä meidän hepoille oikein kuuluu! Tulee eniten päivitettyä IG:n puolelle meidän menoa ja meinaa blogaaminen jäädä vallan vähemmälle. Mutta mielummin kirjoitan kun huvittaa enkä yritä väkisin. Toisaalta jos saisin kuvaajan useammin tallille olisi kuvamateriaaliakin mitä teille laittaa, niin voisin taas innostuakin kirjoittamaan enemmän. Mutta nyt niihin kuulumisiin!

Aloitetaan mun jättivarsasta eli Mestarista. Tai ei kai sitä enää varsaksi voi sanoa kun kääntyy kohta 4 -vuotiaaksi ja säkääkin siltä löytyy melkein 165cm verran, eli aika isoksi on jo kasvanut. Sen kanssa ollaan päästy tutustumaan ratsun ihmeelliseen maailmaan. Ystäväni on käynyt ratsuttamassa sitä kerran viikossa ja nyt olen itsekin sillä päässyt myös kunnolla touhuamaan. Suurin syy apukäsiin oli tämä minun polvi, josta on tällä hetkellä eturistiside poikki ja kierukat revennyt. En siksi uskaltanut alkuun mennä kovin suurta ravia Mestarilla pitkin kenttää, koska polveni ei oikein kestänyt yhtään rajuja liikkeitä. Vaikka polvi on vielä rikki, pystyn sen kanssa nyt ratsastamaan paremmin. Eli Mestarilla olen itsekin mennyt jo laukkaakin!

(c) Kati Ylitalo

Nyt kun kenttä on jäässä aloitettiin traileriharjoitukset, jotta päästään maneesille treenaamaan. Kun sinne päästään laitan ystäväni taas selkään, jos Mestari onkin villimpi. Musta on ihanaa saada osaava kuski sen selkään kun itse en kunnolla nyt pysty. Heti kun saadaan Mestari toimimaan paremmin niin pitää Siltakorven Sanna lykätä sinne selkään myös niin saa sekin ammattilaisen oppeja. Siihen tosin menee vielä hetki, eikä meillä ole tässä mikään kiire mihinkään.



Uffe-setä on aivan tikis! Sillä on viimeisten 2kk aikana liike parantunut todella paljon, kun vertaa mitä se oli toukokuussa, ennen kun kävimme klinikalla. Tosiaan Uffella todettiin sillon etusessa lievää nivelrikkoa, joka samalla lääkittiin. Kesän kun työstettiin ja kärsivällisesti tehtiin töitä niin nyt tämä kyllä palkitaan. On se kyllä niin luottohevonen, kun saa työstää ilman satulaa kuolaimettomalla heA:n tason tehtäviä noin vaan. Tai vaikka mennä pellolle laukkaileen!


Tessalla ollaan palattu estetreenien pariin ja käyty melkein viikottain Kallen valmennuksissa. Välillä tahtoo tosin hormoonit hurrata niin, että lohikäärme tulee esiin, mutta suht hyvin se on mennyt. Keväällä olisi tarkoitus lähteä satulakaupoille kun veikkaan estesatulan käyvän siks ahtaaksi. Lisäksi Mestarille pitää samalla löytää uusi satula, kun taitaa sekin paisua lihaksistaan talven aikana.


Pötkylä on mennyt myös todella kivasti koulua ja ollaan vallan menty kuolaimettomalla. Löydettiin tosin vihdoin sopivat suitset ja kuolaimet joten niilläkin pystyy nyt treenaan. Vaikka on se silti kivempi mennä kuolaimettomalla. Eveliina (IG @nuortaverta) on nyt vallan liikuttanut Pötkistä noin 1-3krt/vko. Kun Eve ei pääse niin tietysti minä sitten hoitanut liikutuksen. Poni etsii itselleen muuten osaavaa kotia! Lisätietoja saa multa suoraan 0400372566 ☺️

Sitten meidän eläkeläispariskunta Urco ja Unaiva viettää leppoisaa elämää. Urcon piti tänä syksynä jo mennä taivaslaitumille, mutta päätimme sittenkin, että saa olla vielä yhden kauden tallin päällikkönä. Vaikka kuinka ihanaa olisi Urcoa pitää pihankoristeena ja ponin kaverina, on se kuitenkin melko kallista.. Mutta yritämme antaa sille parhaat mahdolliset päivät❤️


Terveisin, 
Petra