Onnistumisia

Koska kelit on tosiaan melkoisen huonot harrastaa tätä ihanaa lajia, niin ollaan käyty joka päivä manesilla osalla hevosista. Maneesille meiltä ajaa noin 10-15min riippuen kumpaan talliin haluaa mennä. Itse käyn aamuisin Kankaanpään Ratsastuskeskuksella ratsastamassa, missä on tosi hyvät puitteet ratsastaa. Iltaisin taas käyn Niinisalon maneesilla, kun sinne pääsee yleensä 19 jälkeen ratsastaan tuntien loputtua.

Nyt on kuitenkin hehkutettava Uffea. Eilen käytiin taas KRK:lla ratsastamassa aamulla ja mentiin oikein true "koulu"ratsastajan vermeissä treenaan. Oli meillä koulusatula, joten eikös se lasketa jo vakavasti otettavaksi kouluratsastukseksi :D? Uffella taas kuolaimeton ja minä oli niin laiska, että ratsastin pelkät ratsastuskengät jalassa, koska niihin mahtuu villasukat ja nyt on talvi. Mutta varusteet ei meitä haittaa ja me pystytään tekemään hyvä treeni vaikka pelkällä kaulanarulla. Mutta olimme ehkä hieman koomisen näkösiä.

Uffe on viime aikoina ollut todella, todella hyvä. Eilen halusin tehdä paljon siirtymisiä ja saada Uffe niin hyvin kuulolle, että pelkällä painon siirrolla hevonen reagoisi mun apuihin. Alkulämmittelyn jälkeen lähdin jumppaan Uffea avolla ja volteilla.  Aloitin tekemään ensin oikeaan kierrokseen pitkän sivun alkuun voltin, josta jatkoin suoraan avoa pitkän sivun loppuun missä tein uudellen voltin. Tästä jatkoin kentän poikki ravipuomien yli vaihtaen samalla suuntaa. Jatkoi uudestaan tehden sama homma vasempaan kierrokseen volteilla ja avolla. Tätä kuvioa jatkettiin hetken aikaa, josta siirryttiin laukkatyöskentelyyn.

Laukassa tehtiin kolmikaarista kiemurauraa ja joka kerta kun suoristin siirryttiin käyntiin. Muutama käyntiaskel ja siitä laukkaan. Ei tarvinnut kuin muutaman käyntisiirtymisen niin alettiin ottaan pysähdykset käynnin tilalle. Alkuun minä unohdin olla täysillä mukana niin siirtymiset menivät alkuun ravin kautta pysähdykseen. Mun pitää olla hyvin kaarteessa jo mukana, alan kokoamaan, istun syvään ja pari askelta ennen siirtymistä puristan vatsoilla itseni satulaan ja hevonen pysähtyy. Kaikki kerrat kun ei mennyt ihan nappiin oli melkein aina mun omaa syytä, kun en valmistellut siirtymistä tarpeeksi hyvin.

Useamman toiston jälkeen kuski ja hevonen oli melkoisen hyvässä yhteistyössä ja lähdettiin työstään vielä enemmän niitä siirtymisiä. Halusin Uffen nostavan laukan mahdollisimman pyöreällä selällä ja niin, että liike lähtisi heti eteen. Ai että mikä fiilis: hevonen pysähtyy tasajalkaa, pyöreänä ja nostaa heti laukan niska alempana ja selkä pyöreänä! Siihen oli loistava hetki lopettaa ja kiittää hevosta jälleen kerran loistavasta treenistä. Nämä hetket antaa mulle todella paljon voimaa. Kun onnistuu ja kaikki se työ oikeasti auttaa. Kun tuntuu, että mikään ei etene ja motivaatio hukkuu niin muistan tällaiset hetket. Näitä siis vain lisää!

Tänään mennään Tessan kanssa treenaan koulua maneesille. Muut hepat pääsee maastoon ja pellolle käveleen (jälleen kerran jee! hypin riemusta...). Kentällä pystyin nyt ottaan muutaman ravipätkän kun lumi kovettui vähän, mutta ei siinä kovin tehokasta treeniä vielä pysty tekemään... Mutta näihin Uffen fiiliksiin jätän teidät tältä päivää! Toivotan kaikille oikein hyvää Tiistaita ja  motivoivaa viikkoa :)

Tessa mussukka <3