Parasta just nyt!

Nimittäin ilman satulaa ratsastus! Olen melkein kaikilla hevosilla mennyt nyt todella paljon ilman satulaa. Koska olen tällainen super herkkä ahterinen ratsastaja viritin itselle muhkean satulahuovan, päälle romaani ja kaikki kiinni pehmeällä juoksutusvyöllä. Voisi kuvitella, että vyön soljet painaisi, mutta onneksi ne on sen malliset, että minua ei ainakaan reisiin satu. Tai sitten johtuu siitä, että suklaa on tehnyt tehtävänsä ja reisiin tullut hyvät pehmikkeet :D

Kokeilin viime viikolla mennä ekaa kertaa Urcolla kuolaimettomalla ja vielä ilman satulaa. Saikun jälkeen ollaan palattu hyvään treeniin ja nyt kun ollaan jo hetki tehty töitä uskalsin kokeilla ilman satulaa menoa. Jouduin ihan syystäkin menemään ilman kuolaimia sillä Urco oli saanut yhtäkkiä pienen puun palasen kitalakeensa jumiin viime viikon lopulla. Ihmettelin kun se alkoi iltapäivällä jättään kauheesti heinää. Ruokahalua oli kovasti, mutta syöminen näytti niin kovin oudolta. Urco joi myös todella paljon ja näytti juuri siltä, että yritti saada jotain suustaan pois. Soitin eläinlääkärille ja hän lupautu seuraavana aamuna tulla katsomaan mikä tilanne sielä suussa olikaan. Seuraavana aamuna kuitenkin eläinlääkärille tuli äkillinen sairastapaus ja joutui siirtään seuraavaan aamuun. Torstaina eläinlääkäri pääsi tulemaan ja halusin sen raspaavan Tessankin samalla Urcon lisäksi. Eläinlääkäri ei meinannut löytää keppiä, mutta valolla näki, että ihan viimeisten hampaiden väliin oli jäänyt vajaan 10cm keppi jumiin kitalakea vasten. Olin aivan järkyttynyt ja hän sanoikin, että harvemmin sitä hevosilla näkee mitään keppejä jumissa. Normaalisti koirilla tämä on yleisempää... Raspaukset meni muuten hyvin ja halusin tämän keppiepisodin takia mennä Urcolla kuolaimettomalla muutaman kerran. 

Urco oli alkuun melkoisen ihmeissään, että missäs ne kuolaimet nyt oikein onkaan. Kuitenkin hetken kuluttua kun hissukseen sille opetin miten käännytään ja kuinka homma toimi, alkoi Urco rentoutua ja käyttämään tosi hyvin niitä selkälihaksia. Meillä on siis kadonneiden lihasten metsästys meneillään :D Tällä viikolla ollaan jatkettu ilman satulaa, mutta kuolaimet laitoin takasin suuhun kun haluan kunnolla päästä työstään sitä läpi. Olen innostunut niin paljon menemään sen kanssa tolla tavalla. Pääsen niin lähelle ja tunnen selkeesti milloin ne pienet slekälihakset tekee töitä. Huomaan välittömästi onko sen runko suorana ja ilman satulaa Urco ei pääse yhtään periaatteessa huijaamaan minua, kun todellakin olen aivan liimattuna siinä kiinni. Tällä olen saanut mm. sitä hankalaa vasenta puolta hiottua varsinkin laukassa. Enää ei kaadu niin paljon vasempaan esim. ympyrällä lapa edelle vaan saan sen pidettyä hyvin ryhdikkäänä ja Urco joutuu kantamaan itseensä rehellisesti läpi koko ympyrän. Niin huikea tunne kun oikeesti menee hyvin!! Näistä hetkistä pitää todellakin nauttia :D

Tessallakin olen mennyt kuolaimettomalla muutaman kerran ja normaalisti ihan vaan ilman satulaa. Meillä on kauden ekat kisat sunnuntaina Niinisalossa, ihan koulukiemuroita lähdetään väääntään, ja ollaan harjoiteltu välillä ilman satulaa radan osia ja toisinaan satulan kanssa. Tänään teimme hienossa kaatosateessa super hyvän koulutreenin. Paljon laukannostoja käynnistä ja ravissa suoralla uralla. Ravissa nostot uralla on Tessalle pikkusen hankalempia kun en saisi yhtään liikaa valmistella sitä. Kun itse vaan rentouduin, tein pienen puolipidätteen ulko-ohjalla ja hitaasti vein ulkojalkaa taakse, niin kappas kun tamma nosti niin hienosti laukan. Suorana ja hyvin selän läpi - jes!

Mun on pakko vielä hehkuttaa muitakin hevosia tähän loppuun, antakaa armoo, olen vaan niin iloinen kun hevoset toimii kunnolla! Pötkis oli toissapäivänä aivan mieletön! Vihdoin kova työ palkittiin ja neiti teki semmosen treenin et oksat pois. Paljon kolmikaarisella voltteja ja siirtymisiä, kaheksikkoa ja loppuun RAUHALLISIA laukannostoja! Vasen kierros on vielä inan hankalempi, mutta oikeeseen kierrokseen jo ensimmäisestä nostosta lähtien ne tuli heti kun pyysin ja ei villiintymistä kaupan päälle :D Meni kyllä niin hyvin, että uskalsin jo haaveilla yhteisestä taipaleesta kouluradoilla! Zeus pääsi eilen revitteleen kentälle (kuvia tulossa) ja teimme vielä maasta käsin pieniä harjoituksia. Herra juoksee mun perässä vapaana, pysähtyy rinalle ja seuraa kuin koira. Tosin välillä piti käydä syömässä muutama ruohotupsu kun nälkä iski. Uffe oli viikonloppuna kisoissa ja sunnuntaina käytiin Yyterissä kuvauksissa. On sitten tulossa taas niin upeita kuvia, että meikäläiseltä taitaa poru tulla kun ne nään :D Eilen kävin tekemässä kävelymaaston sillä ja tänään illalla olisi tarkoitus tehdä kuolaimettomalla kevyt koulutreeni kentällä. Mukaan pikkuisen ravipuomeja ja siirtymisiä. Nyhtiksella olen ajanut kärryillä meidän kentällä ja taidetaan kohta innostua käymään treenaamassa ihan radalla asti! Iiik kunnon raviponi :D

Huh mikä romaani taas! Mestarin kuvat on muokattu ja laitan sittenkin postauksen teille vasta huomenna. Sen verran on pikku mies kasvanut, että ei ole tallin pienin hevonen enää :D Katsokaa nyt kuin siitä on tullut komea!!