Kun päästiin kisapaikalle, laitoin uffen kuntoon ja lähdettiin käppäileen verkka-alueelle varuskunnan kentälle. Aurinko paistoi ja kuuma oli! Verkkasin uffea alkuun aika kevyesti, jumppaamalla niskaa molempiin suuntiin ja suoruutta pitkillä sivuilla. Herra tuntui aika hyvältä. Laukassa se polki aika hyvin takaa, muutamia kertoja jäi pureen kiinni, mutta antoi todella hyvin periksi :) Verkkasin sitä loppujen lopuksi todella kauan, kävelin sillä todella todella paljon, joten heppa pääsi aina välillä hengähtään.
Oli meidän vuoro mennä radalle ja aloittaa. En muuta ajatellut kuin sitä, että saan hevosen kunnolla kulkeen eteen ja pysyyn kahdella ohjalla hyvin. Alkutervehdyksessä pysähdys ei ollut hyvä, uffe ei ollut siinä hyvin kuulolla, ja oli malttamaton seisoon kunnolla. Voltit sujuivat oikein hyvin ja sitten oli sen painajaisen vuoro, eli keskiravin! Lähdin kulmasta hyvin uffe pakettina ja silti koko ajan pidättelin sitä luoden sille kunnolla sellasta räjähtävyyttä, jos se keskiravi jaksaisi edes vähän lähteä ja miten kävi...? Jumankauta se hevonen LISÄS! En ole ikinä sillä saanut noin hyvää keskiravia pitkällä radalla. Jestas se oli hyvä!!
Laukannostot oli hieman veteliä, ja paperissa lukikin, että viimeistele nostot.. Muuten keskilaukatkin menivät aika hyvin, mutta vasemmassa laukassa ympyrällä, uffella ilmeisesti meni jokin elukka korvaan kun alkoi ravistelemaan päätänsä muutamia kertoja. Reppanalla vasen korva ihan vinossa kun jokin kiusasi korvassa :( silti jaksoi loppuun asti ja pisteitä tuli...... 67,830% !!!!!!!! Parhaat pisteet IKINÄ mitä ollaan uffen kanssa kenttäkisoissa saatu!!!! Super hevonen! Koulun jälkeen oltiin 3/45 sijalla.
Esteille saatiin lähteä melkein heti varusteiden vaihdon ja hokkien laiton jälkeen. Uffe oli skarppina ja tiesi, että nyt hypätään ;) otin kaksi hyppyä verkassa ja yhden nurmella verkka-alueella ja sinne lähdettiin! Ekalle hypylle itte liikaa sähläsin ja tuli hieman pohjaan hyppy, 2.esteelle kun lähestyttiin laukattiin 6. esteen vierestä missä oli pelottavat siniset erikoisesteet ja niitä se kyttäsi joten piti kerran näpäyttää eteen, sillä 2.esteelläkin oli erikoiseste ettei se vedä kieltoa siihen. Loppurata menikin sitten hyvin :) ja tietenki puhdas suoritus! Esteiden jälkeen lähdettiin maastoon 2/45 sijalta!
Tultiin todella hyvin ajoissa ja pääsin verkkaan uffea melkein 45min ennen omaa suoritusta. Pitkät alkukäynnit ja perusteellinen hyvä lämmittely (vaikka olikin silti kuumaa!). Laukassa uffe oli ihan innoissana ja tiesi, että nyt päästään meneen kovaa. Verkkahypyt meni ihan ok, ensimmäinen hyppy maastoesteelle on aina se pelottavin ja kamalin ja kuten nytkin tuli pohjaan, mutta hyppäs loput sitten hyvin :)
Kun oli meidän vuoro startata niin uffe oikein poikitti lähtökarsinassa, että nyt pitäisi päästä jo meneen! Ensimmäinen este oli hieman sellanen "iik aah me hypätään näitä kauheita esteitä! Okei mennään!". 2.este oli vartioasema ja se meni todella hyvin. 3.este oli uusi kuusipysty, mutta siinä ei ollut mitään ihmeellistä ja se mentiin nätisti yli. 4.este oli paha rantaravintola ja sille sain laukata aika kovaa, sillä uffe aina himmaa itte sille ja aika läheltä se sen taas hyppäsi, en tiedä mikä siinä on niin pahaa, noh onhan se minunkin mielestä tuttarin isoin este! Tämän jälkeen tuli pakollinen portti veteen missä meillä ei ole ikinä ollut ongelmaa, tein hyvän tien 5.esteelle eli Esterin koivuille ja sain hyvän suoran tien kohti ylämäkee ja 6.estettä eli tykkilaatikoita. Nekin meni tosi hyvin!
Sitten oli vuorossa 7.este, eli urut. Nämä mentiin valkussa kyllä ihan suht hyvin, vähän epäröintiä mutta ei mitään tähän verrattuna mitä se nyt teki!! Heti tykkilaatikoiden jälkeen käännyttiin jyrkästi vasemmalle ja urut olivat melkein kulman takana. Herra veti jo siinä kaarteessa stopit ja siitä sitten sivulle, horjahdin aivan täysin oikealle kun en ollut yhtään varautunut! Sitten kun siitä keräsin katseeni taas kohti uruja niin herra meni sellasta vasen oikea vasen oikea kiemuraa, ettei mitään rajaa! Ei ikinä ole noin pahasti pitänyt tuollaista ja niin kaukaa ennen estettä! Lukuisien kiemurteluiden jälkeen se uskalsi sen hypätä aivan pohjasta. HUHU! Siis miten se nyt niitä noin kyttäsi?? Loppurata menikin ongelmitta, mutta ni urut jäi kyllä painaan pahasti mieltä.
Heti oman suorituksen jälkeen minua pyydettiin tuomarin puhutteluun...olin aivan, että mitähän pahaa mä olen tehnyt? Kelasin ja kelasin, mutta ei mitään muuta tullut mieleen kun ne stoppikiemurtelut sille urulle. Tuomari tuli kysyyn minulta, että muistatko kuinka monta kertaa näpäytit hevostasi raipalla. Rupesin oikein miettiin ja vastasin, että ehkä 2-3 kertaa? Tuomari sanoi että käytin raippaa 6 kertaa! SIIS MITÄ?? Olin aivan shokissa, sillä en yhtään tajunnut! Nyt jälkeenpäin olen miettinyt, että näpäytin varmaan ekalla kertaa heti siinä kun se veti stopit, sitten kun se veti sivuun melkein puuta päin, sitten varmaan siinä kiemurtelussa muutaman kerran ja ennen estettä, kun meinasi siihenkin vetää stopit. Mutta en todellakaan tajunnut, että käytin raippaa niin montaa kertaa. Noh arvatkaa oliko mulla paha mieli! Uffe raukkaa minä mennyt sitä sillain näpäyttään :( siinä tilanteessa vihoviimeinen asia mitä mietin on, että kuinka monta kertaa käytän raippaa. Hyvä kun selässä pysyin niin ei siinä muuta ehdi miettiin...
Lopullinen tulos oli 3/45. Olin todella tyytyväinen hevoseen mutta todella, todella pettynyt itseeni. Paska maku jäi omasta ratsastuksesta sunnuntailta, vaikka kuinka hyvin menikin lauantain osuudet ja kaikki muut esteet ennen urkua ja urun jälkeen... Kun muut sanoivat onneksi olkoon sijoituksesta, itse olin aivan maassa. Tietenkin iloinen, että pärjättiin näinkin hyvin, mutta maasto jäi pahasti mieleen. Tarkoitus on mennä joku päivä hyppään vain ne esteet rannalta ja ilman raippaa. Haluan saada hyvän maun siitä pätkästä, vaikka ei oltaisiinkaan kisoissa.
Yksi asia mikä minua hieman ärsyttää on se, kun ihmiset tulee sanomaan, että miksi kilpailen uffella tuttaria kun pärjään sillä näin hyvin. Miksi en mene helppoa??
Hei come on! Koskahan meillä on koulu mennyt näin hyvin kuin nyt kisoissa? Yleesä saatu sitä 61-63%, joten ei sillä korkeille sijoille heti päästä. Ihmiset luulee, että uffe on täys automaatti, joka menee aina kouluradalla hyvin. Voin sanoa, että jos uffella ratsastaa, niin ymmärtää, ettei sillä ole mikään helppo ravi istua, se on super hyber herkkä suusta ja istunnalle, vaikea laukka...mikä tuossa kuulostaa helpolta? Jos me pärjätään hyvin, johtuu ihan siitä, että ollaan kohta 10 vuotta oltu yhdessä ja kasvattu yhdessä ja opittu yhdessä. Käyty valmennuksissa, joskus mennyt todella hyvin ja joskus itku silmillä yritetty vääntää, ja se on niiden onnistumisien ja virheiden kautta tullut tämä menestys!
Okei, rataesteet ovat uffelle helppoa kauraa 90cm korkeudella, mutta ei se sieläkään ole kuten esim. tessa, joka vaan menee kaikki oli sielä vaikka leijona esteen alla niin se silti hypätään. Ja kaikein pahin, se maasto-osuus. Uffe kyttää todella paljon, on erittäin varovainen jaloistansa, mikä välillä haittaa ja ei ole nopein laukkaamaan.
Miksi minun pitäisi siirtyä helppoon? Rataesteiden puolesta voisinkin mennä, mutta koulu onkin sitten vaikeampaa puhumattakaan maastosta. Mä en itte edes uskalla niitä jäätäviä tukkeja hypätä niin ei kyllä uffekaan niitä yksin ala hyppään! Ja lisäksi uffe on jo 13-vuotias ettei mikään nuori poika enää, kinnerpatit takasissa ja olen todella tarkka sen jaloista. En halua hypyttää sitä enää liian isoilla esteillä tai varsinkaan vaikeissa maastoissa!
Huh, tulipa purettua taas tekstiin..pointtini on, että me kisataan uffen kanssa niitä 90-100cm ratoja, tuttaria ja koulua sinne heA asti niin kauan kuin pystyy. Kenttää ei nyt niin paljon enää, mutta enemmän esteitä ja koulua. Mulle on ihan sama jos muut on kateellisia siitä jos meillä menee kisat hyvin, sillä ne, jotka meille häviää ja joilla on hienot ja hyvät estehevoset tai ponit, niin miettikää minulla on LUSITANO, jonka kanssa ollaan aloitettu nollasta, siis molemmat! Ja rotu joka on jalostettu härkätaisteluun ja kouluratsastukseen...ei mihinkään esteratsastukseen! Minä on helkkarin ylpee meidän saavutuksista ja se on pääasia! Meillä on hauskaa ja se on tärkein <3
On se vaan niin paras hevonen, en voi muuta sanoa!