Varsan ohjasajokoulu on alkanut!

Ollaan aloitettu Anniinan kanssa Mestarin ohjasajo-opetus ja päästiin aika hyvään alkuun! Halusin Anniinan auttamaan meitä ylipäätään Mestarin maastakäsittelyn kanssa. Olen täälä sanonutkin, että meillä on hieman ollut ongelmia kavioiden nostamisen kanssa ja suitsien laitossa. Harjoiteltiin ensin kavioiden nostamista karsinassa ja kokeilimme heinän avulla palkita hyvää käytöstä. Eli joka kerta ku nostin jalan ylös ja varsa pysy edes hetken rauhassa annoimme sille heinää. Heti kun jalka viskottiin pois kädestä niin tällaista käytöstä ei tietenkään pälkittu. Onneksi on tuollainen hevonen, jolle kelpaa heinä palkintona niin ei tarvinnut mitään nameja syöttää. Hetken aikaa harjoiteltiin ja pidettiin harjoitus koko ajan hyvänmielisenä. Ei liikaa mutta kuitenkin sen verran harjoitusta, että meni perille.

Capriole? :D tai ainakin hyvä alku

Sitten Anniina antoi hyvän vinkin millä opettaa varsaa ottamaan kuolaimet suuhun itse. Olen ennen ekoilla kerroilla vaan pujottanut kuolaimet suuhun ja haluasin opettaa varsan ottamaan ne itse suuhun eikä väkisin laittamalla. Kokeiltiin namin avulla niin, että pidin kuolaimia kädessä ja namia siinä päällä. Joka kerta kun toin kuolaimet suun lähelle annoin namin ja varsa avasi suun. Muutama toisto ja lähdin tuomaan kuolainta lähemmäksi ja lähemmäksi. Positiivista oli se, että varsa ei lähtenyt pois kuolaimesta vaan pysyi kiinni kuolaimessa. Sitten hitaasti kokeilin samalla tekniikalla ja varsa otti kuolaimen suuhun. Niin hienosti ja rennosti saatiin suitset päähän!

Liinassa annoin varsan liikkua ravissa ja laukassa molempiin suuntiin. Sai pikkusen purkaa energiaansa, vaikka en itse liinassa yleensä anna hevosten riehua... Eikä se oikeastaan paljon riehu liinassa, yhden tai kaksi pukkia saattaa tehdä mutta melko paljon se purkaa energiaansa pelkästään liikkumisella. Irtona tietenkin herran takapää on aika kevyt mutta onneksi liinassa se on hoksannut, että silloin pitää tehdä töitä. On sillä kyllä aikamoinen tasapaino kun pienellä voltillakin jaksaa mennä tasapainoista laukkaa! Tarkoitus ei ollut laukkuuttaa varsaa pienellä voltilla, mutta yritin hidastaa sitä pienentämällä ympyrää. Olen siis itse tehnyt niin, että aina jos hevonen ei meinaa millään hiljentää alan pienentämään ja pienentämään ympyrää voltiksi. Silloin hevoset yleensä tiputtaa raviin tai käyntiin ja kun ne hiljentää suurennan taas ympyrää. Tällä hevonen ymmärtää, että kun pyydän hidastamaan tahtia niin se myös toteutetaan eikä ole tarvetta alkaa pienentämään ympyrää.

Sitten lähdettiin kokeilemaan kahdella ohjalla ajoa. Anniina otti liinat käteen ja kaksi liinaa oli Mestarille liikaa. Se meni pieneen paniikkiin ja päätettiin ekalla kerralla sitten kokeilla vain yhdellä ohjalla, jotta varsa tottuisi ajatukseen. Mestari on siis todella herkkä kyljistään niin liinan koskeminen kylkiin ja kankkuun oli alkuun melko haastavaa. Pikku hiljaa varsa alkoi tottumaan ja kun se tajusi, että tilanne ei ollut niin vakava niin sehän meni oikein hyvin! Kunnes vaihdettiin suuntaa niin, että liina jäi oikealle puolelle... Eli jouduin taluttaan niin sanotusti väärältä puolelta. Tähän suuntaan ei saatu tehtyä noin hyviä pätkiä kuin vasempaan kierrokseen, joten tyydyttiin vain isoon ympyrään ja kevyesti liinan kanssa Anniina koitti seurata perässä.

Lopussa kun saatiin työt tehtyä meidän isä oli lähestymässä kenttää traktorilla. Oma vaistomainen reagointi oli jännittyä ja ajatella, että nyt on paha tilanne ja varsa varmasti kohta säikähtää ja lähtee riehuun. Anniina käski mun laskea hartiat alas ja hengittää syvään. Huokaista muutaman kerran ja pitää oma energia rentona ja rauhallisena. Varsa huokasi myös ja traktori meni ohi kuin ei mitään olisi. Tämä on yksi asia jonka kanssa nyt olen tehnyt töitä, eli miten itse reagoi erilaisiin tilanteisiin omalla olemuksella ja kropalla. Jos on jotain uutta minun on pysyttävä rauhallisena ja näytettävä varsalla, että ei ole mitään aihetta reagoida. Tämä oli kyllä niin loistava neuvo Anniinalta, että olen huomannut nyt suuren eron miten reagoin kaikkeen. Joudun tekemään paljon töitä itseni kanssa, mutta pikku hiljaa!

En malta odottaa kun Anniina pääsee taas auttaan meitä tämän ohjasajon kanssa. Ensi kerralla kokeillaan niin, että Marika tulee myös mukaan ja on kaksi ihmistä taluttamassa.  Jos tämä helpottaisi varsaa ymmärtämään eikä jää volttaamaan ympärilleni. Anniina pääsee sitten jatkaan takaa kahdella ohjalla. Oon todella ylpeä tästä mun pojasta!

Kuvat (c) Anniina Gullans