Tessan kisakuvia

Oltiin jo muutama viikko takaperin Tessan kanssa taas kisaamassa ja nyt tamma oli kyllä ihan mieletön! Startattiin taas K.N.Specil (koska muita B:n luokkia ei ollut) ja Tessa nappasi siitä 1.sijan prosentein 68,400% ! Nyt vihdoin oli sellanen fiilis, että Tessan pääkoppa kestää jo sitä, että radalla saan vaatia siltä enemmän, joten nyt: Hyvästi B.n radat, Tervetuloa A:n radat! Saatte nyt vaan katsoa kuvia ja mä ihailen mun tammaani samalla <3

Tämä fiilis <3

Kysymyksien aika!

Noniin arvoisat lukijat, kysymyspostausta on toivottu jo hetken aikaa joten nyt saisitte esittää kaikkia mieltä askarruttavia kysymyksiä! Tietenkin muistatte pitää asiallisella linjalla niin on kaikille hyödyksi :) Vastailen siis ilomielin kysymyksiin itsestäni, hevosista, elämästä - ihan mistä vaan! Vaikka lukijoita ei ole tullut uusia kovin montaa niin silti elämä on rullanut eteenpäin ja kaikki muuttuu matkan varrella. Ei meinaa itsekään aina pysyä perässä.

Mahdollisuuksien hevonen - tapahtuma 13.5

Olimme Zeuksen kanssa tosiaan Luvialla Mahdollisuuksien hevonen . tapahtumassa esiintymässä ja samalla meillä oli Hartog:n rehuja esillä näytepusseineen päivineen. Olimme hyvin ajoissa paikan päällä niin kerettiin kasaan pöytää pystyyn ja sillä aika Zeus leppoisasti rouskutteli heiniä traikussa. Se on kyllä niin helppo hevonen kans, koska osa odottaa fiksusti trailerissa eikä ala kuopimaan tai stressaantumaan.

Meillä olis siis Working Equitation esitys ja perään olimme mukana rotuesittelyssä. WE:tä emme kotona mee koko ajan niin osa tehtävistä oli hieman hakusessa, mutta onneksi hevonen suoritti kaiken yllättävän hyvin. Hieman se oli malttamaton kun pujoteltiin tolppia ja siirryttiin käynnin kautta toiseen laukkaan. Alkoi ennakoimaan niin paljon, että melkeen oli pohkeen takana. Ja sitten ehkä suurin häpäsy oli paalieste :D Hevonen oli aika järkyttynyt, kun ensin mennään kauheesti koottua laukkaa, mennään puomin yli MUTTA ei keskeltä yli vaan poikittain ja sitten yks kaks vastaan tulee sen lempihommaa eli saa luvan kanssa hypätä esteen. No arvatkaa oliko se sitten kovin kaunis kun hevonen päättää ottaa yhden askeleen kauempaa ja mennä kamikaze tyylillä esteestä yli! Ei sielä voinu muuta kun nauraa, on se hassu hevonen!

Harmillisesti rata ei ollut jatkuva koska viimeinen tehtävä meni tuulen takia hieman mistiin. Meidän oli tarkoitus tulla laukassa tynnyriä kohden ja minä nappaan oikealla kädellä pitkän kepin käteen. Asettelin ennen rataa kepin kohdilleen ja eikös tuuli ollut sen sitten kääntänyt toiseen suuntaan ja jouduin ensin sen siirtämään takasin ja vasta tämän jälkeen tulimme tehtävän. Mutta ehkä ihmiset ymmärsi, että tuo kepin korjaus ei kuulu asiaan :D

Rotuesittelyyn pistin sille meidän perinteisen Portugalilaisen satulan, johon kuuluu tyylikäs ketunkarva lautasten päälle. Meidän seurana oli upea PRE hevonen, ja olihan meidän Zeus aika sporttinen sen vierellä... ja muutenkin, olisin rotuesittelyyn mielummin vienyt vaikka Tessan tai Uffen koska ne on jykevämpiä. Zeus taas on aina ollut todella siro ja sporttinen, mutta ei onneksi selkään tunnu pieneltä.

Todella kiva tapahtuma ja mukana oli paljon petollisia kirppispöytiä täynnä hevostarvikkeita. Marika osti 3 huopaa, yhdet grippiohjat ja minä löysin varsalle ehjän ja hyvän sadeloimen 5€:lla! ja Uffelle kerran käytetyn sadeloimen 15€:lla. Noita sadeloimia olen pitkään jo etsinyt ja varsalle en halunnut ostaa uutta ja kallista koska todennäköisesti loimi ei olisi kestänyt viikkoa kauempaa. Mutta nyt kun on halpa loimi niin eihän sellasta oo kiva repiä kun omistajalle ei tuu paha mieli siitä, kuinka paljon maksoi loimesta ja joutuu ostamaan uuden kalliin loimen :D

Kotitreeniä

Treenit ovat sujuneet todella hyvin hevosten kanssa ja ajattelin teille pikkuisen kertoa miten mennyt. Kelit on taas vaihteeksi ollut niin outoja, ettei välillä tiedä onko talvi tulossa vai kesä... Mutta jaksetaan uskoa kesän puolesta vielä kiitos!

Uffen kanssa pääsin nyt vihdoin talven jälkeen ekaa kertaa kunnolla maastoon. Meidän on pitänyt jo muutaman viikon mennä, mutta aikataulut ei minulla ole aamusta aina antanut periksi, jotta oltais sinne asti päästy. Meillä kotona kun maastot on joko pellolla tai hiekkatiellä niin kangasmetsään pääsy on niin ihanaa. Eilen sitten vihdoin menimme ja vaikka välissä luulin, että olemme sodan keskellä niin silti pystyttiin nauttimaan rauhassa. Tosiaan solttupojat hieman harjoitteli ammuskelua niin siinä vaiheessa kiitin, että otin Uffen enkä Tessan sille maastokerralle :D Ai vitsit oli niin mahtavaa pitkällä suoralla antaa hevosen vaan laukata niin kovaa kun halusi. Hieman seikkailtiin ja tuli aika paljon kävelyä, mutta nautittiin sitten samalla maisemista! On se luottohevonen.

Zeuksen kanssa tosiaan Marika tekee nykyään todella paljon töitä. Marika on alkanut meillä käymään jo muutama kuukausi sitten ja on täysin rakastunut Zeukeen. Heillä olisikin tavoitteena startata heinäkuussa Niinisalon kenttäkisoissa, joten kovaa treeniä ovat tehneet. Toissa päivänä kävin itte selässä koska huomasin Zeuksen hieman kusettavan Marikaa. Marika alkuraveissa tekee joskus virheen, että ravaa pitkällä ja löysällä ohjalla. Pitkä ohja on tosi hyvä, mutta ei ilman tuntumaa. Nousin selkään ja hevonen oli heti sen oloinen, että jos vähääkään liikutan sormia niin se ei käynyt. Hetki siinä meni, mutta herra muisti taas miten kuului mennä ja lopusta meno oli aivan erilaista! Tänään treenataan hieman Working Equitationia sillä lauantaina meillä on Luvialla WE-näytös! Tervetuloa katsomaan :)

Tessalla olimme viime viikolla Kallen kouluvalmennuksessa ja taas saatiin lisää vinkkejä työntekoon. Ja samalla kyllä huomasin kuinka paljon meillä vielä onkaan töitä...Mutta hitaasti ja varmasti kohti niitä A:n ratoja. Olimme sitten lauantaina Laviassa koulukisoissa ja starttasimme taas K.N.Specialin. Olisin halunnut mennä jo A:ta, mutta en ihan ensimmäisenä halua mennä A:10 missä on melkeen kaikki pahat samassa. Ja varsinkin pois kotoa tuo vastalaukka puoliympyrällä ei ole Tessalle helpoin hallita. Ei sillä etteikö se niitä osaisi, vaan vaatii siltä tosi paljon mielen hallintaa. HeB meillä tosin meni ihan hyvin ja Tessa nappasi 68,4%:lla luokan voiton. Joten nyt seuraavat kisat ovat HeA tasoa!

Urcolla selkä veti pahaan jumiin ilmeisesti kelien takia tai sitten on tarhassa riehunut tms...Anniina kävi viime viikolla hieromassa ja nyt nämä kaksi viikkoa mennään kevyellä juoksutuksella ja jumppaamisella. Eli kuntoutusta taas...

Muut hepat voi kans hyvin, ei mitään sen kummempaa. Pötkylä tekee hienosti töitä, Mestari osaa aina välillä käyttäytyä, Mamma on taas välillä kuin 3v villivarsa ja Nyhtis koittaa välillä esittää uskottavaa raviponia. Koitan saada teille jossain vaiheessa lisää kuvia, nyt mennään näillä!

Varsan ohjasajokoulu on alkanut!

Ollaan aloitettu Anniinan kanssa Mestarin ohjasajo-opetus ja päästiin aika hyvään alkuun! Halusin Anniinan auttamaan meitä ylipäätään Mestarin maastakäsittelyn kanssa. Olen täälä sanonutkin, että meillä on hieman ollut ongelmia kavioiden nostamisen kanssa ja suitsien laitossa. Harjoiteltiin ensin kavioiden nostamista karsinassa ja kokeilimme heinän avulla palkita hyvää käytöstä. Eli joka kerta ku nostin jalan ylös ja varsa pysy edes hetken rauhassa annoimme sille heinää. Heti kun jalka viskottiin pois kädestä niin tällaista käytöstä ei tietenkään pälkittu. Onneksi on tuollainen hevonen, jolle kelpaa heinä palkintona niin ei tarvinnut mitään nameja syöttää. Hetken aikaa harjoiteltiin ja pidettiin harjoitus koko ajan hyvänmielisenä. Ei liikaa mutta kuitenkin sen verran harjoitusta, että meni perille.

Capriole? :D tai ainakin hyvä alku

Sitten Anniina antoi hyvän vinkin millä opettaa varsaa ottamaan kuolaimet suuhun itse. Olen ennen ekoilla kerroilla vaan pujottanut kuolaimet suuhun ja haluasin opettaa varsan ottamaan ne itse suuhun eikä väkisin laittamalla. Kokeiltiin namin avulla niin, että pidin kuolaimia kädessä ja namia siinä päällä. Joka kerta kun toin kuolaimet suun lähelle annoin namin ja varsa avasi suun. Muutama toisto ja lähdin tuomaan kuolainta lähemmäksi ja lähemmäksi. Positiivista oli se, että varsa ei lähtenyt pois kuolaimesta vaan pysyi kiinni kuolaimessa. Sitten hitaasti kokeilin samalla tekniikalla ja varsa otti kuolaimen suuhun. Niin hienosti ja rennosti saatiin suitset päähän!

Liinassa annoin varsan liikkua ravissa ja laukassa molempiin suuntiin. Sai pikkusen purkaa energiaansa, vaikka en itse liinassa yleensä anna hevosten riehua... Eikä se oikeastaan paljon riehu liinassa, yhden tai kaksi pukkia saattaa tehdä mutta melko paljon se purkaa energiaansa pelkästään liikkumisella. Irtona tietenkin herran takapää on aika kevyt mutta onneksi liinassa se on hoksannut, että silloin pitää tehdä töitä. On sillä kyllä aikamoinen tasapaino kun pienellä voltillakin jaksaa mennä tasapainoista laukkaa! Tarkoitus ei ollut laukkuuttaa varsaa pienellä voltilla, mutta yritin hidastaa sitä pienentämällä ympyrää. Olen siis itse tehnyt niin, että aina jos hevonen ei meinaa millään hiljentää alan pienentämään ja pienentämään ympyrää voltiksi. Silloin hevoset yleensä tiputtaa raviin tai käyntiin ja kun ne hiljentää suurennan taas ympyrää. Tällä hevonen ymmärtää, että kun pyydän hidastamaan tahtia niin se myös toteutetaan eikä ole tarvetta alkaa pienentämään ympyrää.

Sitten lähdettiin kokeilemaan kahdella ohjalla ajoa. Anniina otti liinat käteen ja kaksi liinaa oli Mestarille liikaa. Se meni pieneen paniikkiin ja päätettiin ekalla kerralla sitten kokeilla vain yhdellä ohjalla, jotta varsa tottuisi ajatukseen. Mestari on siis todella herkkä kyljistään niin liinan koskeminen kylkiin ja kankkuun oli alkuun melko haastavaa. Pikku hiljaa varsa alkoi tottumaan ja kun se tajusi, että tilanne ei ollut niin vakava niin sehän meni oikein hyvin! Kunnes vaihdettiin suuntaa niin, että liina jäi oikealle puolelle... Eli jouduin taluttaan niin sanotusti väärältä puolelta. Tähän suuntaan ei saatu tehtyä noin hyviä pätkiä kuin vasempaan kierrokseen, joten tyydyttiin vain isoon ympyrään ja kevyesti liinan kanssa Anniina koitti seurata perässä.

Lopussa kun saatiin työt tehtyä meidän isä oli lähestymässä kenttää traktorilla. Oma vaistomainen reagointi oli jännittyä ja ajatella, että nyt on paha tilanne ja varsa varmasti kohta säikähtää ja lähtee riehuun. Anniina käski mun laskea hartiat alas ja hengittää syvään. Huokaista muutaman kerran ja pitää oma energia rentona ja rauhallisena. Varsa huokasi myös ja traktori meni ohi kuin ei mitään olisi. Tämä on yksi asia jonka kanssa nyt olen tehnyt töitä, eli miten itse reagoi erilaisiin tilanteisiin omalla olemuksella ja kropalla. Jos on jotain uutta minun on pysyttävä rauhallisena ja näytettävä varsalla, että ei ole mitään aihetta reagoida. Tämä oli kyllä niin loistava neuvo Anniinalta, että olen huomannut nyt suuren eron miten reagoin kaikkeen. Joudun tekemään paljon töitä itseni kanssa, mutta pikku hiljaa!

En malta odottaa kun Anniina pääsee taas auttaan meitä tämän ohjasajon kanssa. Ensi kerralla kokeillaan niin, että Marika tulee myös mukaan ja on kaksi ihmistä taluttamassa.  Jos tämä helpottaisi varsaa ymmärtämään eikä jää volttaamaan ympärilleni. Anniina pääsee sitten jatkaan takaa kahdella ohjalla. Oon todella ylpeä tästä mun pojasta!

Kuvat (c) Anniina Gullans