Olin siis hieman jännittynyt kun ajattelin Mestarin riehuvan kuin hullu liinan päässä. Kun saatiin varsa kuntoon lähdettiin kentälle kävelemään. Kentällä menimme keskelle ja aloitettiin vasempaan kierrokseen. Ojensin vasemman käden sivuun ja annoin tilaa Mestarin lähteä kävelemään tyköäni pois. En meinannut uskoa mitä silmäni näkivät. Mun terroristivarsa, joka osaa olla välillä niin äijä, käyttäytyi paremmin kuin kukaan muu meidän hevosista ensimmäisessä juoksutustreenissä. Varsa lähti vaan käveleen ympyrää, kun alkoi välillä valuun muhun päin, nostin hieman raippaa ja Mestari jatkoi takasin kauemmaksi rauhallisesta käyntiä. Välillä se käänsi päätään muhun päin tai pysähty katsomaan minua, kun on ihan ymmärrettävää ettei alkuun ole ihan homma hanskassa. Mutta ei mitän riehumista, pukittamista, sinkoamista...ei mitään!
Olen sitä nyt kolme kertaa juoksuttanut. Alkuviikosta varsalla oli aika paljon virtaa niin päästin sen ensin irti kentälle purkaan sitä energiaa ja siitä jatkettiin hieman liinan päässä ravia molempiin suuntiin. Perjantaina pistin ensimmäistä kertaa juoksutusvyön selkään ja ei sen kummemmin siitä välittänyt! Muutaman kerran pukitteli kun huopa läpätti välillä selkään, muuten meni ihan hyvin. Vähän se oli tosin energisempi, mutta kun pössöenergia kului pois niin saatiin loppua kohden ihan nättiä ympyrää ravissa ja käynnissä. En olisi koskaan luullut, että se on tuollainen hevonen, että kun aletaan töihin niin sitten ollaan täysillä mukana. Nämä hetket antaa mulle uskoa siitä, että huonoista hetkistä huolimatta tuosta tulee mielettömän hyvä hevonen mulle.
Massaa tarttee ja paljon, mutta onneks kesällä saa laitumella kasvaa. Onhan se vasta virallisesti 2v kesäkuun lopussa, joten aika varsamainen on vielä. |
Anniina on lupautunut auttamaan minua Mestarin kanssa. Meillä tuli viimeisestä vuolukerrasta aika pahat traumat nostaa kavioita pesupaikalla, kun varsa vaan hyppi ja repi kavioita irti. Sen jälkeen sen hoitaminen on ollut hieman haastavaa. Pesarilla se osaa olla kyllä ja ei huuda muiden perään vaikka onkin yksin tallissa. Mutta on silti hieman levoton. Ollaan nyt karsinassa sitä laitettu kuntoon ja Marika oli minua auttamassa viime viikolla kun otettiin niitä kavioita. Toivon, että saadaan tilanne rauhoittumaan sitkeällä ja kärsivällisellä työllä!
Hieno Mestari! Todella mielenkiintoista seurata nuoren hevosen kasvua ja kehitystä blogisi kautta, kiitos kun jaksat kirjoitella näitä postauksia :)
VastaaPoista