Istunnan kautta tuloksiin

Kaikki varmasti tietävät ratsastajana, että oikea istunta on kaiken A ja O. Miten istut hevosen selässä vaikuttaa suuresti ratsastajan ja hevosen yhteiseen tekemiseen. Pienemmätkin eleet ja kehon liikkeet aiheuttavat hevosessa reagoinnin, jolloin ratsastajan on tiedostettava oma kehonsa ja miten sitä käyttää.

Olen alkanut vuosien varrella enemmän tiedostamaan miten ratsastan ja mihin minun pitäisi siinä pyrkiä. Haluan kehittää itseäni paremmaksi ratsatajaksi ja näin olemaan hevoselle paras versio itsestäni sielä selässä. Eleettömyys ja kyky vaikuttaa melkein kuin ajatuksen voimalla hevoseen olisi aivan älyttömän ihanaa. Kun saisi sellaisen harmonian hevosen ja ratsastajan välille niin ai että.. <3

Istuntani on kokenut aika kovia muutoksia. Tämän takana on Toivon Aira, joka vain kolmen demoistuntatunnin aikana on saanut muokattua istuntaani aivan uuteen uskoon. En tosiaan ole koskaan vielä päässyt Airan kokonaiselle istuntatunnille, sillä ollaan aina oltu Airan demoratsukkona noissa 30min messutapahtumissa. Siitä huolimatta Aira on saanut jo niin paljon aikaan ja sen huomasin Hevoset 2017 - messuilla.

Esiinnyttiin Uffen kanssa messuilla ja valitettavasti emme pystyneet esittämään muuta kuin käytiä surkean ratsastuspohjan vuoksi. Ratsastin ja istuin normaalilla tavallani Uffen selässä ja Aira käski käydä vanhassa istunnassa. Siinä huomasin kuinka hankalaa se oli. Ei enää tuntunut yhtään luonnolliselta ratsastaa vanhalla tavalla! Vaikka en vielä osaa istua oikein kuten Aira minut opetti, niin olen silti mennyt siinä eteenpäin. Vanhassa istunnassani istuin selkä notkolla, eli lantio kippasi taakse, lavat vedettynä taakse (mukamas hyvä ryhti) ja hartiat todella jäykät. Huomasin heti kuinka hevonen muuttui ja jännittyi, vaikka ero ei valtava ollut. Kokeilin tätä sitten kotona seuraavana päivänä Tessan kanssa, sillä siinä on herkkä hevonen istunnalle. Otin vanhan istunnan ja hevonen nosti heti pään ylös, alko mutustaan kuolainta ja tiputti selän alas. Otin uuden istunnan ja allani oli rento selän läpi kävelevä hevonen, joka rauhoittu silmissä! Siinä oikeasti tajusin kuinka valtava ero on miten selässä istun.

Juuri tämä jalan asento: eli lähtee liikaa taakse koska mun polvi on kiinni ja lantio takana

Millainen on sitten oikeaoppinen istunta hevosen selässä? Aira on kirjoittanut loistavan kirjan AT-Ratsastuspilates, jossa hän kertoo laajasti ratsastajan istunnasta ja kuinka pystytään vaikuttamaan hevosen ja ratsastajan väliseen yhteiseen suoritukseen. Tavoitteena on, että ratsastaja hallitsee tasapainoisen ja rennon istunnan hevosen askellajista ja tehtävästä riippumatta. Suosittelen lämpimästi jokaista ratsastajaa hankkimaan Airan kirjan tai lainaamaan, jotta saatte luettua sen.

Eli omaa istuntaani lähdettiin korjaamaan sillä, että lantioa käännettiin alavatsalihaksien avulla alle, jotta pajnopiste säilyi keskellä. Eli nyt lantioa ei päästetty kippaan taakse eikä eteen vaan pysyi suoraan keskellä satulaa. Tämä korjasi aika paljon jo selkäni notkoa, joka tuli vanhasta lantion asennostani. Sitten lähdettiin korjaamaan yläselän asentoa tuomalla rintakehää eteen ja alas. Säilytin ylävatsantuen ja rintakehä tuli näin pikkuisen eteen. Hartiat pääsee tässä rennoksi ja käsi pysyy joustavana. Istunta tuntuu alkuun kuin könöttäisin ja se on normaalia. Uuden istunnan hakeminen kestää aikansa ja se ei tietenkään kerrasta muutu.

(c) Sallis Lindqvist

Kun saimme yläkropan paikoilleen oli jalkojen vuoro. Koska lantioni ennen kippasi taakse se kiristi lonkankoukistajia ja näin jäin puristamaan sisäreidellä satulaan ja polvi pysyi kiinni. Lisäksi jalka saattoi polvesta alaspäin lähteä liikaa taaksee. Miten korjattiin? Kun lantio on tuotuna oikeaan kohtaan lähdetään kääntään jalat ulos eli kuvittele kuin ottaisit polvista kiinni ja kääntäisit jalat ulos. Eli vapautetaan etureidet jännityksestä ja haetaan tukea takareisistä. Pakarat ei saa silti jännittyä vaikka itsellänikin herkästi niin käy...Tämä puolestaan juontaa treenitaustasta kun salilla pakarat hermottuvat todella helposti. Jalka laskeutuu rentona hevosen kylkiä vasten ja saadaan pohkeet lähelle hevosta. Alkuun itselläni jalkaterät menivät ulospäin varsinkin ravissa koska tämä helpotti sitä, etten jännitä etureisillä ja mm. kevennys tulee vain takareisien kautta.

Pikku hiljaa kohti parempaa istuntaa ja jos olen jo näin paljon saanut apua lyhyistä tunneista niin mitäs sitten saadaan aikaan tunnin valmennuksilla! Uffen kanssa huomasin kuinka uuden istunnan kautta mun ei tarvinnut enää puskea hevosta lantiolla käynnissä ja laukassa. Nyt on hevosenkin opeteltava siihen, ettei ratsastaja koko ajan pyydä eteen eikä yliratsasta. Laukassa huomasin kuinka Uffella oli alkuun hankalaa ymmärtää, että kuski vaan istuu jalka paikallaan ja ei koko ajan naputa jalalla eteen. Heti kun tahti alkoi hiipuun niin sitten vasta jalkaa eikä koko ajan!

Vaikka alkuun tämä uusi istunta tuntui hankalalta ja oudolta niin nyt pystyn jo automaattisesti hakemaan sen lantion oikeaan kohtaan ja olemaan rennompi käsistäni. Iso ongelma on kuitenkin vielä mun kädet, jotka ei aina pysy lähellä kylkiä vaan helposti lähtee kyynärpäät ulos... Tämän huomasin Tessan kanssa maanantaina kisoissa ja näette tekin saman videolta sitten. Mutta vaikka kyynärpäät karkasivat huomasin kuitenkin kuinka olin joustavampi käsistäni. Vielä on hakemista ja paljon korjattavaa, mutta odotan innolla koska pääsen taas Airan oppeihin! Voi kun näille suunnille saisi Airan valmennusta järkättyä, mutta menemme sitten tuonne Porin suuntaan kun Aira käy sieläkin pitämässä valmennuksia.

Oletko sinä koskaan käynyt istuntatunneilla?

Onko omassa istunnassasi korjaamista?