Petra Palomäki

maanantai 9. marraskuuta 2015

HIHS - tunnelmia

Heti näin alkuun sen verran teitä lukijoita päivitän menoistani ennen kun päästän teitä lukemaan mun HIHS raporttia. Minulla on nyt tälle viikolle 4 postausta tekeillä ja tosiaan aika on kortilla. Työt alkoivat taas ja tämä bloggausaika on erittäin kallisarvoista, jolle koitan parhaani mukaan tämän kaiken ohella tehdä aikaa. 

Kysyn teiltä lukijoilta nyt, että mitä haluatte lukea ensimmäisenä näistä neljästä: Urcon klinikkareissu, Portugalin perinnevarusteita postausta upeiden Zeuksen kuvien kera, Unaivan tunnelmallisia syksyisiä sänkipeltokuvia vai niitä vastauksia teidän kysymyksiin? Saatte nyt ihan päättää mitä laitan seuraavaksi julki ;)


Sitten siihen Helsinki International Horse Show - postaukseen! Mulla on yksi sana: Uskomaton. Olin itse paikalla lauantaina katsomassa näytöksiä ja kerta tuo sana uskomaton kuvaa koko tapahtuman. En ole koskaa ennen päässyt katsomaan läheltä upeita koulu- ja esteratsuja noin isolla tasolla. Kouluratsastus oli kaunista ja eleetöntä, varsinkin tuo Lähi Tapiola Internationa Kur Dressage Final. Oli hienoa myös huomata se, että jopa ne paremmatkin ratsastajat välillä tekevät pieniä rikkeitä ja virheitä, joten ehkä tässä ittelläkin saattaa olla joskus jotain toivoa. Kun katselin niitä sulavasti liikkuvia hevosia eleettömien ratsastajien alla, niin aloin haaveilemaan itse siitä, että jos jonain päivänä pääsisin edes lähelle tuota tasoa. Mutta hei mihin mulla tässä kiire, Kyrakin ei ole enää mikään nuori nainen ja edelleen huippu :D      



Kun olin useamman tunnin katsellut kaunista kouluratsastusta niin sain nähdä jotain vielä käsittämätöntä, nimittäin luokkien välissä saimme ihailla upeaa tulishow:ta. Alkuun esiintyi upea iso kouluhevonen ja tämän jälkeen pääsin kotoisiin tunnelmiin kun areenalle astui upea ja muhkea iberianhevonen. En ollut ihan varma oliko kyseessä Lusitano vai PRE, mutta oli kerta kaikkiaan henkeä salpaava esitys. Lisäksi mukana oli taitava nainen, joka toimi assistenttinä ja akrobaattina. On niin upeaa nähdä kuinka saadaan hevosen kanssa näin mageita esityksiä aikaan. Ajatella, että hevonen joutuu kuitenkin olemaan noin lähellä liekkejä ja silti toimii kuin ajatus. En silti lähtis tosta noin vaan kokeilemaan vaikka meidän Uffella onnistuisiko sama, ehkä pitäisi muutama vuosi harjoitella ;)





Tämän jälkeen käytiin pääsin ihka ensimmäistä kertaa katsomaan sitä odotettua esteratsastusta livenä! Ette usko kuinka monta vuotta olen television ruutua tapittanut ja katsellut näitä upeita ratsukkoja toinen toisensa perään. Aina haaveillut pääseväni paikan päälle pidättämään hengitystä kun esteet ei ole enää niitä alue metriä mitä meikäläinen on tottunut näkemään :D Rata oli mielestäni aika haastava. Kuitenkin noin isoja esteitä ja suhteellisen pieni areena, tosin isompi nyt kuin Hartwallilla. Tuon tasoinen rata vaatii sekä hevoselta, että ratsastajalta todella paljon. Sen huomasi jo itsekin, kuinka pienen pienin ajatusvirhe ratkaisee paljon. Jos ratsastaja ottikin sen inan liian pitkän tien, kostautu melkein aina puomilla alas. Kaiken pitää toimia kuin kello. Hevosen ja ratsastajan on oltava yhdessä täysillä menossa jos haluaa sen kirkkaimman pokaalin. Antoi kyllä todella paljon itselle sellaista motivaatioa pyrkiä ratsastamaan vielä enemmän rauhallisemmin ja eleettömästi. Sielä selässä pitää miettiä tarkkaan mitä tekee ja nimenomaan esteillä sen huomaa kuinka paljon kaikki tekijät ovat riippuvaisia toisistaan.


(c) Heidi Pätsi
(c) Heidi Pätsi

Huikeiden näytösten jälkeen käytiin Heidin ja Erican kanssa pikkuisen kiertämässä Expolla ja samalla napattiin Tiian ja Pinjan kanssa yhteiskuvatkin. Expolla sitä valikoimaa riitti. Väkee oli vaan niin paljon, että minä en ainakaan hirveän paljon päässyt jokaista nurkaa tutkimaan, mutta sain kuitenkin sellaisen yleisen kuvan koko Expoalueesta. Mukaan tarttui Mestarille toppaloimi 20,- mikä ei mun lompakkoa niin kauheasti kiristänyt. Muuhun ei sitten ollut varaa eikä oikeastaan tarvetta. Vaatteita, jos pitää niistä kalleimmista merkeistä, oli todella hyviä tarjouksia ja valikoimaa näytti riittävän. Ja hei noi PS of Swedenin otsapannat....ai jestas mä sitten kuolasin noita. Onneksi huomasin hintalapun niin loppui kuolan valuminen samantien :D

Pinja, Heidi, Erica, Tiia ja Petukka




Kaiken kaikkiaan todella positiivinen kokemus ja innolla odotan ensi vuoden Horse Show:ta! Nyt kun tiedän kuinka paljon kaikkea kivaa mm. Expostakin löytyy, niin alan säästään jo hyvissä ajoissa ennen HIHS:ta niin saan mäkin kaikkea kivaa.




Olitko sinä tänä vuonna HIHS:ssä?
Mitä pidit?

6 kommenttia

  1. Seuraavaks vaikka Urcon klinikkakuulumiset ja sitten vastaukset kysymyksiin :) hihsissa olin viimeks joskus 2000-luvun alussa, tarvis kai koittaa mennä joskus mutta ei oo kovin halpaa touhua ;P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu liput on aika kalliit, onneksi ite sain nyt mahkun mennä ja kokea :)

      Poista
  2. vastaukset kysymyksiin :)

    VastaaPoista
  3. Heippa, sinulle löytyy keskuvahaaste blogistani :)

    VastaaPoista