Estevalmennus ja uusi tulokas !

Eilen olin Sannan "viimeisessä" estevalmennuksessa. Sanna muuttaa nyt vallan kokonaan Saksaan ja valmentajaa ei sitten ole ihan heti, paitsi jos Nykäsen Kalle suostuu meitä valmentamaan :D anyways, olin tessalla hyppelemässä.

Aloitettiin kahdella kavaletilla, joille oli todella tiukka ja lyhyt tie. Tessa jännitti todella paljon jotain aina ennen kavalettia, joten meni kyllä aika monta kertaa tehtävä mönkään. Mutta, kun neiti alkoi rentoutumaan ja hyväksymään, että ei tapahdu mitään pahaa saatiin hyvin sitä 4 ja 5 laukkaa miten piti :)
Sen jälkeen mentiin pari kertaa kahden ja kolmen esteen tehtävää. Mentiin siis radan esteitä osissa :) tessa oli villi! Sitä vauhtia. Tehtävän jälkeen piti kyllä pariin otteeseen ottaa seis ja peruutus, että kuuntelis minuakin välillä!

Lopusta mentiin sitten rataa, joka nostettiin sinne n.90cm korkeuteen. Ei tarvinnut, kun ohjata ja olla hypyssä mukana, neiti hoiti loput! Tuli tosi hyvä rata alle ja sain sen pidettyä suht hallinnassa! Sannalta kysyin mitä mieltä se olisi, kun Niihamassa olisi ensi viikonlopun sunnuntaina seuraestekisat, mutta luokat ovat hieman hassuja. Kysyin miten olisi jos menisin 70-80cm luokan ja 90-100cm luokan. 100cm ratoja ei olla kovinkaan montaa menty kotona, yksittäisiä esteitä hieman isompana, mutta sitä en pelkää kieltääkö tessa vaikka korkeus nousee, en. Sanna sanoi, että kyllä se ainakin menisi sillä niin :) Ensi viikolla yritän saada Kallen hypyttään meitä ennen kisoja ja katsotaan mennäänkö sitten 90cm-100cm luokkaa ;)

Sitten tein jotain mitä en olisi ikinä uskovani pystyväni tekevän! KLIPPASIN UFFEN. Kyllä! Luitte oikein! Herra uffehan on aina ollut pienestä pitäen niin pelkuri kaikille esineille. Se pelkää kaikkea mukamas ihmeellistä, onneks suurimmasta osasta sen "peloista" se on päässyt yli. Mutta klippausta en olisi ikinä uskonut pystyväni tekemään sille.. Noh, aloitin näyttämällä klipperia sille. Hiukan herra puhalsi sille! "AHHH mikä toi! Kamala! Vie se pois!"- tyylillä.. -.- huoh! Pisti koneen päälle ja tämä nojautuu pesarin seinää vasten ja mulkoilee puhaltaen syvään klipperiä. Meillä meni noin 20min ennen kuin pääsin klippaamaan. Kaikki meni muuten hyvin, mutta niskasta korvien läheltä oli mahdoton klipata yksin.. Koko ajan viskoi päätä ja ei tullut mitään. Mutta sain kuitenkin melkein kokonaan klipattua (päätä lukuun ottamatta!). Mikä saavutus! En olisi ikinä uskonut :D

Sitten uuteen tulokkaaseen! Eli meille muutti uusi vuokralainen tänään :) ihanan söpö Peeru-poni joka on NF-ruuna (oikea nimi on Junipeerus) ja todella söpö (minkä jo sanoin, mutta se on!)

Sitten tähän mun salitreeniselostuksiin! JAKSATTEKO LUKEA NÄITÄ? 
Eilen mulla oli todella rankka päivä, ei fyysisesti vaan henkisesti. Salilla meni totaalisesti motivaatio, koska jostain kumman syystä aloin kiukuttamaan itselleni ja selittään, että en pysty. Motivaatio treenaamiseen kävi aivan pohjalla.. En tiedä miten Sami sen tekee, mutta se saa mut aina piristymään tästä ja jatkamaan eteenpäin. Se vaatii sitä suuttumista minulle ja sitä, että tajuan kuinka typerä olen!

Ja näin, tänään oli huomattavasti mukavempi kerta! Piti tehdä vatsoja tänään, mutta kuntosali oli varattu, joten menin painonnostosalille, missä keskityin reisitreeniin. Oikeasti oli kivaa! En halua, että treenaaminen on pakkoa ja ei mukavaa. Totta on, että kun treenaa niin sattuu, jolloin se oikeasti tehoaa. Mutta silloin ei ole väkisin väännettyä. Kun pitää tavoitteen mielessä pystyy vaikka mihinkä!

Tänään ylitin itseni ja olen ylpeä itsestäni! Koska viimeksi ollutkaan ylpeä itsestäni, en muista! Polveni vuoksi en pysty tekemään kaikkea täysillä. Niille, jotka eivät tiedä, polvestani meni pahasti nivelsiteet noin 5 vuotta sitten ja ei ikinä leikattu. Virhe. Joten olen siitä lähtien joutunut aina varomaan kaikessa mitä teen. Jopa ratsastuksessa. Ja varon edelleen. Esim, pelkään hirveästi nousta tuolilta hevosenselkään 8en pysty nousemaan hevosen selkään ilman tuolia..) Pelkään sitä, että hevonen liikkuu ja polveni napsahtaa. Joten ne, jotka minut ovat nähneet nousevat selkään, nyt tiedätte miksi minulla kestää niin kauan nousta selkään :D pitää varmistaa, että hevonen myöskin seisoo varmasti paikallaan.

Kuitenkin, palaen tähän päivään! Eli siis, en kuvitellut puoli vuotta sitten, että tulisin ikinä tekemään syväkyykkyä tangolla. Ylipäätään kyykkyyn meneminen on ollut riski! Toissapäivänä tein kyykkyä tangolla 65kg painoilla, eikä ollut paha. Kyllä se 80kg vielä saavutetaan! Mutta tänään tsemppasin enemmän ja uskalsin kokeilla syväkyykkyä 20kg tangolla ja pystyin siihen! Tein 10 toistoa sillä painolla. Lisäsin 2,5kg lisää ja 8 toistoa ja viimeisenä pistin 5kg lisää ja 7 toistoa :) Mä pystyin siihen! Ja parhainta oli se, että polveni kesti sen! Pikku hiljaa alan saamaan polveani takaisin, ja unelmoin juoksemisesta (lujempaa kuin hölkkääminen) jonain päivänä! Mutta sinne on vielä pitkä matka ;)

Ja lisäksi olen nyt käynyt salilla noin yli 2 viikkoa ja kunnolla. Kävin tänään vaa'alla aamulla ja se oli todellakin hieno herätys. Painoin tammikuun alussa 53,5kg ja nyt vaaka näytti 52,1kg :) eli aika hyvin näin lyhyellä ajalla! Läski pois ja tervetuloa lihakset!