Petra Palomäki

maanantai 4. heinäkuuta 2011

pieni askel maailmalle, suuri askel neidille

Voi luoja kun tuo Grandula on suloinen!
Unaivan kanssa meni eilen kaikki hyvin! Käytettiin homeopaattisia tuotteita ja saatiin 10min jälkeiset ulos!
Tänään kun siirrettiin unaivaa ja neitiä toiseen karsinaan (jotta saisin niitten karsinan siivottua), pikku-neiti ravas käytävän halki ensimmäistä kertaa! Että sitä sipsutusta! :)) Karsinaan kun se pääsi, huomas että "ahaa täälä ei ole pahnoja, vaan purua. Mähän pystyn hyppiin ja loikkiin täälä" Ja näin kävi. Neitokainen oikein pukitti x)
Ja se on niin ihmisrakas että! Rapsutan sitä kankusta ja se rapsuttaa mua takasin. Ja melkein tuli mun perässä karsinasta ulos! Mammansa on vaan niin suojelevainen että.. kai se siitä lepsyy ;)

Ratsastin tänään uffen kentällä. Koskahan uffe olis viimeks ollut noin kuuma? :OO se kävi niin tuhannen ylikierroksia että huhuh! Lopulta se rauhoittu ja pystyttiin tekeenkin jotain. Kyllä oli hieno tunne :D

Ei kommentteja

Lähetä kommentti