Aira Toivolan istuntavalmennus 16.2

Olimme Uffen kanssa pitkästä aikaa16.2 Toivolan Airan istuntavalmennuksessa! Vitsit tätä olin odottanut jo kauan, sillä aloin huomaamaan omassa istunnassani selkeitä korjattavia isompia asioita, joihin Aira osaa täydellisesti auttaa. Olimme Kuullaalla valmennuksessa ja en muistanutkaan, että maneesin pohja oli niin kova... Valitettavasti istuntaani korjattiin vain käynnissä, sillä Uffe ei edes suostunut ravaamaan niin kovalla pohjalla. Toisaalta ihan hyvä, sillä mitä korjattiin olisi ollut vielä ravissa hieman haastavaa toteuttaa.

Suurin ongelmani on mun kylkien käyttö. Vasemman polveni takia hermotukseni sillä puolella ei aina toimi niin nopeasti kuin haluaisin ja oikea kylkeni alkaa tekemään ihan liikaa töitä. Jolloin käy äkkiä niin, että en tunne muuta kun oikean kylkeni. Tehtiin käynnissä kahdeksikkoa ja koitettiin saada hermotettua oikein mun molempia pakaroita, kylkiä ja lapoja. Kun käännyin vasemmalle piti muistaa pitää alavatsalihaksilla mun lantio suorassa ja kylki lyhyenä, mutta viedä vasenta lapaa ulos. Sitten oikea kylki (eli ulkokylki) piti muistaa pitää myös lyhyenä ja oikealla pakaralla niin sanotusti työntää hevosen vasen lapa vasemmalle. Todella haastavaa selittää, mutta periaatteessa piti muistaa pitää kyljet lyhyinä, viedä lavat siinne suuntaan minne olen menossa ja työntää uloimmalla pakaralla hevonen haluttuun suuntaan.

Tässä koitin keskittyä oikean pakaran hermottumiseen

Tilannekatsaus

Oli super vaikeeta pitää kyljet aktiivisena ja samalla aktivoida pakarat. Vaikka minulla hermottuu helposti salitaustani takia pakarat, niin kappas kun sielä hevosen selässä ei ollutkaan niin helppoa. Onneksi hevonen on niin herkkä. että jos unohdin pienenkin asian niin huomasin sen siinä heti. Jos en muistanut työntää pakaralla ja avata sisälonkkaa niin hevonen ei mennyt yhtään sinnepäinkään. Ties kuinka ja monen kiemuran jälkeen aloin hahmottamaan mitä piti tehdä. Toistoja toistojen perään niin hevonenkin reagoi istuntaani herkemmin.

Loppuun tehtiin vielä väistöjä samalla periaatteella. Mutta nyt piti muistaa, että ulkojalka (eli se millä väistätän hevosta) ei lähde liikaa taakse. Minulla käy helposti niin, että väistöissä jalka alkaa valumaan enemmän kohti hevosen takapäätä, vaikka väistön kannalta siitä ei ole mitään apua. Jalka pidetään aina lähellä satulavyötä ja kappas kun hevonen väisti yhtä hyvin!

 

Käynnissä työstäminen tuntui kyllä loppua kohden erittäin viisaalta ratkaisulta. Sen verran oli uusien asioiden sisäistäminen hankalaa, että ravissa en olisi ehtinyt tekemään niitä kaikkia. Meinasi nimittäin käynnissäkin olla haastavaa jaksaa keskittyä ja kävi tuo työskentely treenistä, sillä seuraavana päivänä mun lavat ja pakarat oli ihan tulessa :D

Nyt saatiin uusia kotiläksyjä ja odotellaan koska Aira pääsee uudelleen valmentamaan joko Satakuntaan tai Pirkanmaalle.

Oletko sinä osallistunut koskaan istuntavalmennukseen?

Huomaatko istunnassasi korjattavaa?

Seniorin hankijumppaa

Kuten varmasti olette huomanneet, lunta on tullut joka puolelle todella paljon ja me ollaan ainakin otettu siitä kaikki irti. Kenttää ollaan jouduttu pari kertaa auraamaan ja nyt siinä on sopivasti noin 10cm lunta, mikä helpottaa Mestarin kanssa ratsastusta. Sillä kun ei ole kenkiä niin lunta on pakko olla alla tai muuten ollaan kuin luisteluradalla. Lisäksi pieni lumikerros antaa sopivasti vastusta mutta ei kuitenkaan liikaa. Olen tehnyt noin 2-3 kertaa viikossa (riippuen hevosesta ja keleistä) pellolla lyhyitä ja ytimekkäitä hankitreenejä. Pellolla on lunta melkein 50cm ja paikoin jopa enemmänkin, joten esimerkiksi verrattuna isompiin hevosiin, tuollainen lumimäärä on melko raskas Pötkylälle tai Nyhtikselle.

Uffe on tuntunut erittäin hyvältä ratsastaa ja sen kanssa ollaan käyty pellolla kolmisen kertaa viikossa. Ei paljon tossu paina vaikka onkin näin paljon lunta! En ole ehtinyt tänne blogin puolelle kertomaan, mutta Uffe on nyt säännöllisesti jo toista kuukautta käynyt Teivossa Ekohepolla kraniohoidossa ja vesikävelytysmatolla. Näiden lisäksi Uffe on saanut huippukylmähoitoa kintereisiin ja Päivi alkaa hoitamaan minunkin jalkaa kun sen aika on. Hoidoista on ollut todella suuri apu ja Uffelle on ilmestynyt uusi vaihde. Vaikka edelleen Uffe vaatii pitkät alkukäynnit, ja tulee aina vaatimaan, niin enää ei alkuravi ole kankea. Ennen hoitoja Uffe oli aina alkuraveissa hieman takapäästään nihkeä ja joskus oli helpompi aloittaa verryttely laukalla. Tilanne on muuttunut totaalisesti ja hevonen tuntuu heti alusta asti siltä, että haluaa itse pyrkiä eteen omalla vahvalla moottorilla.

Pelkäsin kun viime alkukesänä kävimme klinikalla ja Uffella paljastui se lievä nivelrikko etujalassa, että emme ikinä enää pystyisi tällaista hankitreeniä tekemään. Onneksi lääkäri antoi vihreää valoa treeneille ja sanoi, että jos hevonen liikkuu halusta eteen niin ei nivelrikko estä sitä tekemästä mitä se haluaa. Mitään suuria esteitä emme toki hypi eikä meitä oikein enää sellainen kiinnosta ja jos Uffe jatkaa näin hyvänä, en näe mitään mitä emme voisi yhdessä harrastaa.

 

Voin rehellisesti sanoa, että Uffe liikkuu nyt paremmin kuin mitä vuosiin. Ostin Uffelle oman estesatulan, jota voidaan tarvittaessa käyttää juuri tällaisissa treeneissä. Muuten menen todella paljon pelkällä pädillä ja tarkoitus olisi ostaa jossain vaiheessa (kun lompakko sallii) Uffelle lampaankarvasatula. Ilman satulaa toi hevonen on uskomaton (tai on se kyllä satulankin kanssa). Koska istun niin lähellä, pystyn vaikuttamaan ja tuntemaan miten Uffe reagoi apuihini ja miltä liike oikeasti tuntuu. Sen kanssa on niin helppoa, jos vaan tietää mitä ”nappia” painaa. Tiistaina teimme kentällä pientä koulutreeniä ja anteeksi, hehkutan taas – kyllä, se oli super! Pitkällä sivulla tehtiin avotaivutusta ja ennen kulmaa käännyttiin keskihalkaisijalle. Kun hevonen oli suorassa, nostettiin laukka ja ennen lyhyttä sivua tehtiin siirtyminen laukasta pysähdyksiin. Ekoilla kerroilla, kun en ollut itse niin tarkkana ja nopeana valmistamassa siirtymistä, pysähdys oli hieman löysä. Neljännellä kerralla Uffe tiesi mitä tehdään ja pääsin paljon nopeammin itsekin kokoamaan vatsalihaksilla laukkaa kohti siirtymistä. Lopusta Uffe pysähtyi jalat tasan ja hän taisi itsekin tietää kuinka taitava olikaan. 

Uffella koittaa ensi viikon sunnuntaina jotain todella huikeaa, josta osa ehkä saattaa tietääkin Instan puolelta. Siitä päivästä on kuitenkin tulossa paljon kuvia ja videoa, kun saan hovikuvaajani ja hevosenhoitajani mukaan. Nyt tuli juttua vain Uffesta, mutta muista hepoista kerron lisää seuraavassa postauksessa niin pidetään nämä postaukset vielä maltillisen pituisena. Mestarilla mm. koittaa alkukesästä aika isot jutut 😉

Kuvat: Eveliina Piispanen

 

Onko muilla ikääntyviä hevosia?
Miten te ylläpidätte seniorinne kuntoa?