Hevosenpito: Portugali vs Suomi

Sain tällaisen hyvän kommenttin lukijalta ja innostuin vallan tästä aiheesta!

Viltsu 

"Mulla on idea, tosin se ei taida olla ihan mielipidepostaus, mutta kerronpa nyt kuitenkin! Musta olis hauska kuulla Portugalin ja Suomen eroista hevosenpitoon liittyen, jotenkin mulla on sellanen käsitys että Etelä-Euroopassa asiat tehdään vähän eri tavalla myös hevosten kanssa. Jos innostaa kirjottaa sellasesta, niin lukisin mielelläni, kai siihen saa jotain mielipidejuttujakin yhdistettyä :)"

Hevosen hankinta Portugalissa

Portugalissa, hevosen hankinta poikkeaa hieman suomalaisesta tavasta. Jos puhutaan näin keskiverto ratsastajasta, eli ei olla ammattilaisia, niin hevoset ovat melko edullisia. Portugalissa huomaa hyvin selkeät erot, ollaanko hakemassa oikeasti laadukasta hevosta vai tavallista puskaratsasteluun soveltuvaa hevosta. Ilmoituksia on monia ja jokaisessa yleensä lukee "PSL lusitano, paperit, kimo, kiltti, hyvä käsitellä, osaava". Lusitanoja on siis todella paljon markkinoilla ja vaikka kuinka hyvältä hevonen vaikuttaa ilmoituksessa, todelisuudessa hevonen voi olla aivan erilainen. Joukkoon mahtuu myös näitä risteytyksiä, yleensä Anglo-arabeita, Portugalilaisia risteytyksiä (eli lusitano ja jonkin muu rotu) ja paperittomat hevoset.

Portugalilaiset myyjät ovat hieman kieroja. Tämä koskee yleensä näitä edullisempia hevosia, koska jos hinta hyppää sinne 20t puolelle ja puhutaan joko hyvä sukuisista lusitano kouluoreista tai huippu hyvistä estehevosista, tällöin voidaan jo hieman luottaa myyjään, koska monesti myyjä on itse tunnettu ja hyvä ammattilainen. Edullisissa hevosissa, joiden hinta haarukka on alkaen 500e-5000e, ei välttämättä kannata uskoa kaikkea mitä myyjä hehkuttaa hevosesta. Paljon näkee markkinoilla hevosia joiden hinta on se 500e ja väitetään olevan hyvin koulutettuja. Esim. tämä tapaus. Hevonen on ori, ihan hyvän näköinen rakenne, 5 vuotias, todella rauhallinen ja hinta 500e. Monesti voi käydä niin hyvä tuuri, että omistaja on ostanut itselleen varsan, kasvattanut sen ja ei tiedä hevosista loppujen lopuksi yhtään mitään ja mielestään tuo hinta on hyvä, eikä osaa pyytää (jos hevonen on hyvä ja terve) oikeaa hintaa. Voi olla että tämä hevonen on hyvä oikealla koulutuksella, mutta mitä piilee eläinlääkärin tarkastuksessa? Tätä kun emme ikinä voi tietää. 

Mutta siis, Portugalissa voidaan jakaa tietyn tyyppiset henkilöt eri ryhmiin:

1) Idiootit:

 Ihmiset joilla ei ole varaa pitää kunnollisissa tiloissa hevosta, mutta ostavat eläimen siksi, koska luulevat osaavansa kerran kuussa ratsastavan tennarit jalassa, ilman kypärää keskellä kaupungin teitä. Hevosilla yleensä jonkin asteen kovempi kuolain, kuten esimerkiksi periteinen portugalilainen kanki tai perus pelham, ja nämä yhdellä ohjalla. Hevosilla 100e satulat, jotka ei ikimaailmassa sovi millekkään hevoselle, vanhoja p**ka satuloita. Kengitys suoritetaan, kun hevonen suurinpiirtein alkaa ontuun tai ei laiteta kenkiä ollenkaan. Tämä hevonen pääsee joskus ulos maastoon (eli asfalttiteille liikkumaan). Ja yleensä siis pääset ulos, kun järjestetään tällaisia yhteisiä vaellusretkiä hevosilla, jonne änkevät kaikki, hyvistä huonoihin ratsastajiin. Kunhan on hevonen alla. Muuten hevonen on kiinni pilttuussa 24/7. Tällaisia hevosia olen nähnyt niin monta, että en edes jaksa alkaa laskemaan. Todella surullista, mutta kulttuuri on hieman tällaista. Jos haluatte järkyttyä, katsotakaa tämä video, kun hevoset pääsevät laukkaamaan asfaltilla. Jokin tapahtuma, jossa kilpaillaan kuka pääsee nopeammin hevosellaan. Hieman erilaista hoitoa kuin Suomessa. Käy oikein sääliksi. Kuvat otettu netistä! Tarkoitus vain näyttää juuri tätä varusteiden valintaa näillä hevosilla välillä.. Klikkaa suuremmaksi. 

2) Wannabe Kasvattajat

Tällaisilla henkilöillä on jo hieman enemmän kokemusta hevosen hoitamisesta. Tekevät oman pienen tallin, hankkivat tamman ja astuttavat sen jollakin hienolla lusitano orilla. Esimerkiksi unaiva ja tessa ovat tulleet tällaiselta kasvattajalta. Unaiva astutettiin, koska tamman kuuluu tehdä varsoja. Ei käsitellä millään tavalla, vaan annetaan olla pellolla ja synnyttää sinne. Tällaisia hveosia on monia, eli kasvatetaan oman huvin vuoksi hevosia vaikka ei niillä mitään tehdä. Monesti näkee tällaisia "kavattajia", joiden yksilöt ei ole kauneimmasta päästä. Hieman ehkä jätetään huomioimatta sukua ja astutetaan ulkonäön perusteella. Varsat myydään halvalla eteenpäin ja tammat jatkaa toimintaan. Jes kivaa, osataan kasvattaa hevosia. Not.

3) Rikkaat

Yleensä jos lapsi aloittaa ratsastusuran, tätä sponsoroidaan parhaalla tavalla. Tämä ei poikkea Suomen tavasta millään lailla. Samaa tehdään niin kuin suomessa. Ratsastaja alkaa kehittymään ja on aika ostaa oma hevonen. Portugalissa tosin, se opetusmestarin hankinta on halvempaa kuin suomessa. Portugalissa lähdetään valmentajan kanssa etsiin hevosta, tai valmentaja löytää sinulle sopivan hevosen. Jos haluat edetä esteuralla, estehevosia löytyy pilvin pimein ja saat hyvän 120cm luokkia hyppäävän 10v hevosen sillä 5000e. Ja siis, Portugalissa oli ennen, ehkä hieman sitäkin, että sitä kalliimpi hevonen lapselle ostetaan leikkikaluksi, sen varmemmin muutkin huomaavat, että "Oh noilla on ihan varmasti paljon rahaa!". Tätä on myös Suomessakin, rikkailla on helppoa :D

4) Oikeat kasvattajat

Nämä ovat siis niitä oikeita lusitano kasvattajia. Portugalista jos haluaa hyvän lusitanon, kannattaa perehtyä millaisen lusitanon haluaa ja varmasti löytyy oikea ja ammattitaitoinen kasvattaja. Hinnat ei ole enää sielä 500e puolella, vaan esim. 3-vuotias varsa, Ortigao Costa-kasvattajalta maksaa sen 15 000e. Ei enää siis aivan puskahevonen kyseessä...

Hevosen hoito

Kun muutin Suomeen, minulle oli aivan vierasta, kun hevoselle piti sovittaa satula tai miten tehtiin perus betadinehaude. Perusasioita, mitä Suomessa pidetään itsestään selvinä. Portugalissa ei soviteta satuloita hevosille, ellei tietysti puhuta jo ammattilaisista, jotka kilpailee isolla tasolla ja tietää tästä maailmasta enemmän, kuin ne paikalliset ratsastuskoulut. Meilläkin uffe pukitti aina, ostettiin uusi satula koska pidin siitä ja pukittelu jatkoi. Luultiin sen olevan sain uffen tapa villiintyä tms. Kun muutimme suomeen, ostin tuon minun estepenkin, ja uffen pukittelu loppui siihen päivään. Olen monelle Portugalissa sanonut,että jos heidän hevosesta on ollut villi tai yrittää heittää alas tms niin sovittakaa sitä satulaa! Aina nykyään, kun käyn Portugalissa järkytyn epäsopivista satuloista. Satula ostetaan koska se on hyvä omalle perseelle. Viis veisataan siitä hevosen selästä. Kamalaa. Jos olisin tämän tiennyt 8 vuotta sitten, olisin uffelle hankkinut hyvän satulan. Onneksi urcolle koulupenkki sopi...huhuh. Onneksi moni ostaa noita zaldin koulusatuloita, mitkä yleensä menee melkein kaikille lusitanoille, koska selänmalli samantyylinen, mutta jos tarkkoja ollaan, niin loppujen lopuksi aina jokin kohta on epäsopiva.

Ja sitten meille ei ikinä opettu tavallisia hevosten hoitoon liittyviä asioita. Jos on haava, laita haavasprayta, kyllä se paranee.. Ihmettelen, kun monille hevosille tulee ähky ja yleensä he eivät siitä selviä. Eläinlääkärit ovat osaavia, mutta apua ei tajuta pyytää aikaisemmin.

Karsinat on Portugalissa pääosin ulkokarsinoita. Uffe tykkäsi tästä vaihtoehdosta todella paljon, ja sen vuoksi uffehan viettää ulkokarsinassa kesänsä nytkin ;) Omasta kokemuksesta kerron nämäkin, koska muilla talleilla on hieman erilaista.

Ensimmäinen talli missä uffe ja urco olivat, heillä oli sementtipohjaiset karsinat, automaatti vesiastiat ja ruokakipot. Kuivikkeena oli sanomalehdistä tehtyä silppua (mikä oli super hyvää). Kuitenkin urcon karsina oli jopa sille hieman ahdas, koska juuri ja juuri pääsi sielä kääntyyn. karsinat eivät olleet korkeita niin kuin Suomessa laki määrää. Viereisessä pikkutallissa oli kolme pilttuuta, missä pidettiin kahta tuntiponia ja ratsastuskoulun opettajan vanhaa oria. Näillä oli kaikki ruoka- ja vesikupit mutta ei kuiviketta. Pelkkä kumimatto. Miettikää, se ori seisoi sielä tallissa, ainoa valo tuli ovesta sen takana, se ei nähnyt eteen ulos. Seisoi sielä aina. Harvoin se pääsi sieltä ulos, koska oli aivan hullu (kai nyt jos ei hevonen pääse ulos, ja kun se pääsee se ON ehkö hieman hullu silloin....).

Toinen talli minne muutettiin sielä oli maapohja karsinoissa jonka päälle pistettiin huonoa heinää kuivikkeeksi. Lannat otettiin pois ja lisää heinää tilalle (nykyään ilmeisesti tallissa osassa karsinoista on jo sementtipohja ja hieman kuiviketta). Ulkokarsinoita ja korkeat tilat. Hevoset iloisempia, mutta nyt kun ajattelee silti aika karut olot. Muutimme sinne, koska Mario (valmentajani) perusti oman tallin ja haluttiin jatkaa hänen valmennuksissaan. Koska talli oli silloin puoliksi keskeneräinen niin sen takia boxitkin sen mukaiset.

Talleja on Portugalissa monia. Mihin näistä talleista veisitte mieluiten hevosenne?

1. Alter Real kasvattajan tallit

2. Leiriassa sijaitseva talli

3.

4.

Ei varmaan ole vaikea arvata, että aika moni valitsee tuon ensimmäisen tallin. Huonoimpia talleja on paljon, mutta niistä ei ole tietenkään kuvia, ellei itse niistä kuvia ota. Näillä hevosilla sentään hyvät oltavat. Miettikää, että sielä on puolet pahemmissa oloissakin asuvia hevosia..

Hevosten kouluttaminen

Onneksi Portugalista löytyy paljon osaavia ammattilaisia, jotka osaavat viedä varsat oikealla tavalla eteenpäin. Tunnetuimmat kasvattajat kouluttuvat varsansa hyvin, koska nämä varsat todennäköisesti menevät ammattilaisille tai niille, jotka haluavat laadukkaita kilpahevosia tai harrastehevosia.

Maria Caetano

Mutta kaikessa on varjopuolensa...löytyy näitä juuri, jotka eivät osaa lähimainkaan kouluttaa hevosia ja käyttävät väkivaltaa. Tätä on valitettavasti liian paljon. On meidän unaivaakin pakotettu piiskalla okserin yli, koska edellisellä kerralla kielsi ja heitti tytön alas. Uffeakin on kuulkaa sen verran kovaa viety, että kyyneleet minulle on siinä vaiheessa tulleet. Isä onneks pisti lopun sille, kun hevosen kyljet veressä kannuksista. Kamalaa, en edes halua muistella niitä enempää. Sielä pidetään oikein, että hevonen jos ei tottele hyvällä, niin sitten viedään väkisin. Ennen pidin tätä normaalina, mutta nyt huomaan kuinka paljon oma ajatusmaailma on muuttunut ja minusta tuntuisi pahalta, jos hevonen jouduttaisiin pieksiin yli esteistä tai hakkaan niin kovaa, että tottelee. Mutta kai tällaistakin Suomesta löytyy jostain, siitä ei vaan niin paljon kerrota.

Paljon ovat asiat tietenkin menneet parenmpaan suuntaan. Jos saisin nyt valita niin ehdottomasti menisin Portugaliin takaisin treenaan hevosilla. Aina hyvä ilmasto! Valitsisin tosin tällä kertaa Hyvän tallin ja en tinkisi yhtään hevosen hoidosta. Vaatisin täydellisyyttä ja jos palaisin sinne takaisin, todennäköisesti veisin tälle tallille. Tähän talliin rakennettiin juuri silloin kun muutettiin tänne takaisin hienot sisäkarsinat, kävelytyskoneet jne. Vaikka tää talli ei ehkä ole tuon 1.kuvan tasoa, on silti paljon lähempänä meidän kotikaupunkia ja puitteet paremmat kuin edellisissä talleissa. Ja kaiken lisäksi sielä asustaa unaivan yksi sulhasehdokas (vaikka ei sitä nyt astuteta, mutta jos oltaisiin sielä mamma olisi paksuna!).

Piton PSL KTK -ori. Hypännyt 130cm luokkia!

Ja tähän loppuun vielä portugalilaista ylpeyttäni, ei varmaan esittelyä kaipaa ;)

Gonçalo Carvalho & Rubi

Saatte keskustella tästä aiheesta vapaasti! Lisää kysyttävää jos tulee niin kysykää vaan :)