Petra Palomäki

Petra

Hei kaikille! 

Petra Palomäki - blogin takana kirjoittelee 25-vuotias nuori nainen Satakunnan alueelta, joka rakastaa hevosiaan ja kuntosalilla treenaamista. Tosiaan, jos et ole enempää lukenut blogiani, niin tässä perustietoja itse kirjoittajasta.Tässä blogissa kerron kuudesta aivan upeasta Lusitano hevosestani, meidän shetlanninponista ja minun pienestä tulevaisuuden lupauksesta. Pidemmittä puheitta esittelen itseni.



Kuka ja millainen olen?

Olen suorastaan sanottuna onnekas ihminen. Elämääni kuuluu näin monta upeaa hevosta, joiden kanssa pääsen omalla kotitallilla harrastamaan. Suurin kiitos tästä menee tietenkin vanhemmilleni, jotka jo vuosia sitten mahdollistivat minulle tämän upean elämäntavan. Lisäksi rinnallani elää maailman mahtavin puoliso, joka on minulle hevosten ohella kaikki kaikessa. Voisin sanoa, että olen onnellinen ja kiitollinen aivan kaikesta tällä hetkellä.

Tässä kuitenkin teille pikkuisen taustaani. Olen kasvanut lapsuuteni ja nuoruuteni Portugalissa. Olin 3 viikon ikäinen sinne muutettuani ja vuonna 2008 muutimme vanhempieni kanssa Suomeen. Olen kaksikielinen, eli puhun sujuvasti Portugalia ja Suomea. Voitte varmasti sen teksteitäni huomata, sillä välillä voin kirjoittaa hieman hassusti tai ei niin kieliopillisesti oikein, joten antakaa armoa ;)

Luonteeltani olen vahva ihminen. Tulen todella hyvin ihmisten kanssa toimeen ja minulla on sellainen sosiaalinen Portugalilainen asenne. Luonteeltani olen myös periksiantamaton ja kun jotain haluan, sen eteen teen myös töitä. Osaan kyllä olla myös pieni drama queen, johon mieheni voisi hyvin naurahtaa ja selittää (hehe...) Hevosten kanssa olen erittäin huolellinen ja tarkka. Parhaiden pidän siitä, että saan itse hoitaa hevoseni kaikessa rauhassa. Tunnen jokaisen hevosistani paremmin kuin omat taskuni ja siksi haluan antaa kaikkeni niille. Apu on toki aina ihanaa, sillä onhan tällaisessa määrässä "pieni" hommmakin. Ihmisenä olen ihan hauska, äänekäs ja avoin. Olen myös aika sanavalmis ja jos pahalle päälle satun niin minun kanssa ei kannata alkaa ryttyileen :D Sekin lienee tuolta etelän mailta tullutta!


 Mottoni on, "Only the strong survive" 

Rakastan salilla käyntiä. Aloitin treenaamaan tammikuussa 2013 ja sen vuoden lopussa päätin tavoitteellisesti aloittaa kasvattamaan itselleni lihaksikkaampaa kroppaa. Vuonna 2014 lokakuussa hankin itselleni ammattilaisen rinnalle ja tavoite oli astua 2015 keväällä kisalavoille BodyFitness tasolla. Kisadietti alkoi siis tammikuussa 2015 ja lavalle astuin keväällä ylpeänä itsestäni. Mukaan tarttui SM 6.sija! Monet ei ymmärrä kuinka haastavaa on pitää hevosia ja tavoitteellisesti treenata kisakuntoon. Se aikatauluttaminen ja ennen kaikkiaan tahto on oltava kunnossa. Syksyllä 2015 aloitin uuden valmentajan kanssa treenit ja kisatavoite lyötiin jälleen kerran lukkoon - Kevään 2016 SM-kisat. Tällä kertaa astuin lavalle itsevarmana ja annoin aivan kaikkeni. Nappasin itselleni Suomenmestaruuden ja paikan EM-kisoihin, joissa sijoituin 9.sijalle. Nyt keskityn hevosiini ja kilpaileminen jaa muutamaksi vuodeksi jäädä. Treenana silti aktiivisesti ihan omaksi iloksi. Lisää treeneistäni voit lukea omasta treeniblogistani.



Hevoshistoriani

Aloitin ratsastuksen 11-vuotiaana Portugalissa pienessä ratsastuskoulussa. Sielä opin noin vuoden verran alkeisasiat ja vanhempani toteuttivat hullun ideani ja ostivat minulle oman hevosen. Olin siis vasta 12-vuotias kun lähdettiin hakemaan minulle hevosta. Suomessa tämä olisi aivan naurettavaa! Vuoden ratsastanut ja heti oma hevonen, en minä ainakaan tekisi niin omalle lapselleni, mutta kulttuuri on sielä hieman erilainen. Haluttiin Portugalilainen alkuperäinen rotu eli Lusitano, koska tiesimme, että muutamme joskus Suomeen ja haluamme tätä rotua myös lisää tännekin.

Pikku Petra ja Pikku Uffe vuonna 2005?

Elämäni paras päivä oli kun Ufano saapui 04.04.2005 tallin pihaan. Oma hevonen ja vielä 4-vuotias ori! Ensimmäinen vuosi meillä ei mennyt kovinkaan hyvin... Molemmat kokemattomia, joten vaadin Uffelta ainostaan perusasioita ja näin kumpikaan ei kehittynyt eteenpäin. Uffen ratsuttaja kävi välillä pitämässä meille tunteja, mutta me junnattiin koko ajan paikoillamme kunnes tutustuttiin Marioon. Mario alkoi ratsastamaan Uffella säännöllisesti ja samalla valmensi minua. Kehitys oli huima ja kaikki tapahtui niin lyhyessä ajassa. Ohella löydettiin vounna 2006 äidilleni oma hevonen, jolloin Urco saapui perheeseen. Mario alkoi ratsuttamaan molempia hevosia ja äitini kanssa kehityttiin silmissä! Puoli vuotta meni ja minä osasin jopa jotenkuten ratsastaa!

kuva vuodelta 2014
Vuonna 2007 päätettiin hankkia siitostamma Suomeen muuttoa varten. Mario löysi meille tamman, mutta hintaan kuului pieni varsa. Päätimme ostaa molemmat ja meille saapui lisää jäseniä perheeseen eli unaiva ja tessa. Vuonna 2007 menin ensimmäiset kilpailuni pois kotoa uffella ja luokkana huima 80cm. Kehityksemme jatkui ja jatkui kunnes kotona hypättiin jo 120cm oksereita. Fiilikset olivat aivan huikeat. Samalla kun ratsastin Uffea pääsin välillä hyppään "oikeilla" estehevosillakin mitä Mariolla oli tallissaan. Tuli ylitettyä isompia esteitä kuin mitä minä olen pitkä ja sain samalla tuntumaa muistakin hevosista kuin pelkästään omasta.

Sitten se raskas vuosi saapui, eli 2008. Oli Suomeen muuton aika ja meidän isä sai päähänsä ostaa vielä yhden hevosen. Isä halusi välttämättä ruskean orin ja löydettiin pieni raakile nimeltä Zeus. Mario koulutti hevosen osaamaan käynnin, ravin ja laukan ja siinä vaiheessa me jo melkein pakattiin heppoja rekkaan ja suunnattiin kohti Suomea. Kun muutettiin Suomeen kaikki oli uutta. Minä ratsastin meidän hevosilla pitkin maastoja, koska meillä ei ollut vielä kenttää. Onneksi tutustuin hyviin ystäviin, jotka auttoivat minua kehittymään ja neuvoivat minne mennä tunneille ja kuinka hevosten kanssa yleisesti pelata. Minulle kun tuollainen oli vierasta, sillä hevosemme olivat olleet aina täysihoitotallissa.

Nyt on siis mennyt muutama vuosi Suomeen muuton jälkeen ja ollaan me ihan hyvin pärjätty! Paljon olen päässyt ratsastamaan erilaisia hevosia ja kokemaan uusia asioita. Hevosemme voivat kaikki hyvin ja ollaan niin paljon yhdessä kehitytty eteenpäin. Ja tietenkin määrällisesti laumamme on kasvanut myös ;)

Hevoseni ovat minulle kaikki kaikessa. Annan elämästäni suuren osan niille ja teen oikeastaan kaikki heidän eteen. Jos pitää valita kisapäivä vai kavereiden kanssa shoppailu niin taidan olla pakkaamassa hevosta jo traikkuun.

Jos kiinnostuit minusta ja hevositani, tule mukaan seuraamaan elämääni!




20 kommenttia

  1. Ovatko vanhempasi siis portugalilaisia vai suomalaisia? :)

    VastaaPoista
  2. Oot hyvä puhuu suomee

    VastaaPoista
  3. Mistäs sun vanhemmat keksi muuttaa Portugaliin? Onko sun äidinkieli virallisesti Portugali, entä tää Suomi?:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhemmat on elämänsä työtä tehny kenkien parissa ja perustivat yrityksen portugaliin (kenkätehdas) joka osaksi toimi myös Suomessa. Äidinkieleni on virallisesti Portugali, mutta kohta käytännössä Suomi kun puhun molempia melkein yhtä hyvin :)

      Poista
  4. Heippa! Minä eksyin tänne kun olit kommentoinut blogiini, lähdin katsomaan että kukahan siellä kirjoittelee. Luin tämän esittelysivun ja kaikki hevostesi sivut. Olen aivan mykistynyt, onpa siinä joukkio jota harvoin näkee! Mielettömän hieno asenne teillä. Aivan upeita hevosia. Minuakin kiinnostavat nämä barokkirodut (eikö Lusitanokin semmoinen ole?). Tämmösiä pitäis nähdä enemmänkin Suomessa, etenkin kouluradoilla.

    Onko sukuasi kuitenkin Portugalista kun kuvassa näytät aivan portugalilaiselta, sinulla on niin tumman kauniit piirteet? Anteeksi suorapuheisuuteni, on vain pakko kysyä, kun tarinasikin on niin ainotlaatuinen.

    Olen katsonut vasta muutaman sivun mutta vaikutat olevan todella taitava ratsastaja. Kaikki valmentautuminen ja omat hevoset ovat todella tuottaneet tulosta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Blogisi löysin Anniinan kautta (täysiveristä elämää) ja sori kun nty vasta huomasin kommentisi!
      Kaikki hevoset ovat barokkirotua, lusitanot ja PRE hevoset kuuluvat niihin. Pitäisi olla kyllä enemmän kisoissa, mutta monet arkovat ja sanovat niiden liikkeen olevan liian korkea, kun suomessa halutaan enemmän alas ja ponnulla eteen.

      Sukuni on kokonaan Suomalainen, mutta äidiltäni olen perinnyt nuo silmät ja kulmakarvat isältäni. Ties mistä nekin on kaukaa juurista tuleet ;)!

      Kiitos paljon :) koko ajan yritän parantaa itseäni ratsastajana! Ehkä mä 20v:n päästä jo jotain osaan!

      Poista
  5. Mä vasta löysin sun blogin, mut varmaa pakko alkaa virallisesti lukee kun sun kirjotustyyli on jotenki nii mukaansa tempaava :-D Kiva lukee näitä juttuja ja kattella kuvia.

    VastaaPoista
  6. Mä eksyin nyt tänne ekaa kertaa ja oli pakko heti liittyä lukijaksi. Niin hienoja hevosia ja itsekin vaikutat hauskalta persoonalta tekstien perusteella. :) Ihme etten ole aikaisemmin tätä löytänyt, joten kiitos kun kommentoit blogiini, koska siksi päätin tulla kurkkaamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa saada sinut mukaan lukijoideni joukkoon! :) Hyvä kun meidän meno kiinnostaa ja varsinkin nyt kesää kohden pystyy paremmin ja kivemmin kirjoittaan ;)! Tervetuloa!

      Poista
  7. Onko sun vanhemmat siis myös hevosihmisiä? Miten heppojen liikutus, onko kaikki sun vastuulla? Oma talli on varmaankin ainoa ratkasu tommosen heppalauman kanssa, muuten ei taitais juuri muuta elämää jäädä :) Tosin eiköhän sun ajasta suurin osa mee nytkin heppojen kanssa. Hienoja heppoja teillä kyllä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, olet varmaankin uusi lukija ;) äitini ollut aina heppahöperö ja isä armeijassa jo innostunut hevosista. Liikutus on suurin osa kaikki mun vastuulla, kaveri käy pari kertaa viikossa auttelemassa välillä. Meillä on oma talli, kentät jne niin onnistuu hyvin. Minulla paljon kuluu hevosiin aikaa ja lisäksi treenaan kohti bodyfitness SM kisoja, jotka on nyt huhtikuussa :)

      Poista
    2. Joo Hippolan kautta löysin sun blogin ja kävin kurkkaamassa :) Enköhän jatkossakin käy lukemassa, kun ehdin ja muistan. Oon tosi huono seuraamaan mitään blogeja, lähinnä selailen silloin tällöin. Heppaperhe, kuulostaa ihanalta! Mä oon aina välillä vähän salaa kateellinen kun omista vanhemmista kumpikaan ei oo heppaihmisiä :D Mut tsemppiä heppailuun ja bodyfitness kisoihin! Meillä on muuten satakunnassa kesämökki :)

      Poista
    3. Okei hienoa :) kiitos paljon!

      Poista
  8. Kaverini vinkkasi että olit kisaamassa Ikaalisissa viime elokuussa, joten multa taitaa löytyä muutama kuva teidän kouluradasta jos kiinnostaa https://holvi.com/shop/kapsfi/section/parkanon-ratsastajat-iras-anjalan-talli-ikaalinen-/ Harmittavan pimeä maneesi oli kuvaamista varten, joten melkoista kohinaa on toki kuvissa, mutta tilaile tuolta jos kiinnostaa. Hieno blogi ja hienoja hevosia! Niin ja hienoja kuvia!

    Terkuin Anniina

    VastaaPoista